Toisaalta kotiin
toisaaltakotiin.blogspot.comEn asu enää toisaalla,muutin lähemmäs itseäni.Muut aiheetTunnisteet: vapaus, runo, hiljaisuus, elämä, mahdottomuusSeuraa 1 kirjautunutta seuraajaa
Sijoitus >200. (muut aiheet) ja >500. (kaikki blogit)
Ladattu 38 min sitten.
Toisaalta kotiin - postaukset
Rohkeus luottaa tulevaan
Toisaalta kotiin · 15.06.2020Joskus jo sekin, että katsoo huomiseensa asti, voi olla katsomista kauas. Ja pidemmälle tulevaisuuteen katsominen puolestaan voi vaatia suurenkin määrän rohkeutta. Rohkeutta mihin? Siihen,...
Vapaudesta ja rakkaudesta
Toisaalta kotiin · 14.06.2020”Kumpi on tärkeämpää, rakkaus vai vapaus?”, kysyin hiljattain eräältä ihmiseltä. ”Vapaus”, hän vastasi oitis. ”Se, että kukaan ei ole käskemässä, pyytämässä, saa tehdä mitä ikinä haluaa.”...
Elämä tapahtuu, kun sen sallii
Toisaalta kotiin · 13.06.2020Liian vaikeaa, sanoi eksynyt, luovutti ja löysi perille. Siten voisi kiteyttää tämän kevääni. Se elämä, joka oli muuttunut aivan liian vaikeaksi, ei...
Tarkoitus lepää hetkessä
Toisaalta kotiin · 12.06.2020Mikäpä voisikaan olla keventävämpää ja koomisestikin vapauttavampaa ja tyhjentävämpää, kuin törmätä tämän kaltaiseen toteamukseen kaiken sen jälkeen, mitä elämässään on rypenyt ja...
Kotona itsessä, kotona elämässä
Toisaalta kotiin · 11.06.2020Milloin ihminen onkaan totta itselleen. Kuinka monta epätotta ihmismieleen mahtuu ja kuinka paljosta pitää oppia pois, jotta todeksi voi muuttua....
Koko kuva, vaatimattomasti valmis
Toisaalta kotiin · 11.06.2020Usein tärkeimmät oivallukset syntyvät silloin, kun ei opi mitään uutta, vaan oppii pois vanhasta. Oppimisella on aikansa ja paikkansa. Sillä, että...
Neutraali mieli ja irtipäästäminen
Toisaalta kotiin · 11.06.2020Hiljaisuudessa, sekä omia ajatuksia kuunnellen että kuuntelematta, oli ollut upeaa oppia omaa neutraaliaan. Sitä, joka on tyytyväinen tilaansa...
Pohdintaa vapaudesta
Toisaalta kotiin · 11.06.2020Olin pohtinut, että elämä olisi ihmisyyden ja vapauden vaihtelua. Tullut siihen tulokseen, että ihmisyys on vaativaa. Vapaus vaatimatonta. Joskus voi olla vaikeaa löytää niitä levon hetkiä, jolloin lakkaa olemasta...
Lepohetki
Toisaalta kotiin · 11.06.2020Olin viettänyt lähestulkoon luvattoman paljon aikaa omissa oloissani. Pysähtyneenä. Juurikaan kohtaamatta ihmisiä. Se oli luvattoman paljon, jos elämää tarkastellaan siltä kantilta, että elämä olisi jotain mitä pitäisi...
Mahdollisuus mahdottomassa
Toisaalta kotiin · 10.06.2020Olin ollut jo tovin kyllästyneenä ihmisyyteen. Ainakin siihen menneeseen minääni. Ihmisraakileena tuntui milteipä mahdottomalta ajatukselta enää palata takaisin ihmiseksi. Sellaiseksi...
Kehon uupuessa ihmiseen
Toisaalta kotiin · 10.06.2020Mieleni ei enää tuntunut uupuneelta. Ei ainakaan niin uupuneelta, etteikö se tätä hetkeään olisi kyennyt. Huomisten tavoittelu oli asia erikseen. Ja kannattaisiko sitä ylipäätään tavoitella...
Vain osan pisarasta jaksoi
Toisaalta kotiin · 10.06.2020Muistan elävästi sen keväisen hetkeni mökillä, kun todella ymmärsin, ettei ihminen tuskin enempää voisi luovuttaa kuin mihin olin yltänyt. Jos olin saavuttanut rajani jaksamisessanikin,...
Ajattelematon tosi
Toisaalta kotiin · 10.06.2020Olin saanut hiljaisuudesta ystäväni. Luonnonrauhasta ja mieleni rauhasta. Hiljaisuudesta ja rauhasta käsin oli hyvä tarkastella ajatuksiaan. Seuloa läpi niitäkin ajatuksia, joita menneellä minälläni oli tapana ajatella....
Merkityksetön kärsimys ja vapaus
Toisaalta kotiin · 10.06.2020Suruttomassa ja ilottomassa olotilassani nautin läsnäolon tunteestani ja hiljaisuudesta. Ohilipuvista ajatuksistani, jotka olivat kuin keveitä...
Sisäinen lintu
Toisaalta kotiin · 10.06.2020Kun on pitkälle päässyt, sen oman pisimpänsä, eikä siltikään kysy: miksi? Se on vapautta hengittäähetkeään. Sitä, kun muistin ja unohduksen ollessa tasapainossa, jo pelkkä oleminenkin palkitsee. Muuta tarkoitusta...
Riisuttu
Toisaalta kotiin · 10.06.2020Koko keväinen mahdottomani ylittäminen oli riisumista. Osittain tietoista, osittain tiedostamatonta. Mitä tämä riisuminen tarkoitti, saattoi uudessa hiljaisuudessani avata itseään vastausten muotoon pikkuhiljaa....
Helpotuksen puhtaus
Toisaalta kotiin · 10.06.2020Hiljaisuus, joka lopetti sodan. Oliko se tullut jäädäkseen, sitä en tiennyt, mutta koko uupunut olemukseni alkoi olla enemmän kuin valmis suuntaamaan matkansa luonnonhelmaan. Mökille lepäämään koettelemuksen jäljiltä....
Turvassa
Toisaalta kotiin · 09.06.2020Kun hiljaisuus lopulta laskeutui takaumavirtani ylle, olin niin uupunut, etten jaksanut edes ihmetellä sitä. Tiesin, että tämä hiljaisuuskin on koeteltava. On tunnusteltava sen todenperäisyys. Onko se totta vai onko...
Jotain kantavaa
Toisaalta kotiin · 09.06.2020Se oli polku, tai ehkei sittenkään, mutta jotain kantavaa se oli. Jotain kantavaa niille askelille, jotka tuomittuina mahdottomuuteensa, olivat jo kyenneet pidemmälle kuin koskaan. Lohduttomuudesta oli ryhtynyt...
Sinä yönä kuuli linnut
Toisaalta kotiin · 09.06.2020Entä sitten, kun jäljellä ei ole enää mitään? Ei mitään, mistä rakentaa. Ei mitään, mihin tarttua. Silloinko viimeinenkin merkitys katoaa? Silloinko vasta valo ilmaisee itsensä, kun...
Lipukoon elämä ohitseni
Toisaalta kotiin · 09.06.2020Tästä enempään en pysty, luulin joskus: Enempää ei ihminen voi särkyä. Mutta se oli vasta ensimmäinen kerta, alkusoittoa, kauan sitten. Kuinka suunnaton määrä sirpaleita ihmiseen...
Unohtumattoman äärellä
Toisaalta kotiin · 09.06.2020Vasta realismini äärellä, silloin kun halu vaipua lopulliseen unohdukseen on suurimmillaan, saatoin tarkastella takaumavirtani mahdottomuutta uudesta näkökulmasta. Kuinka valtava halu...
Tässä seison enkä muuta voi
Toisaalta kotiin · 09.06.2020Kaikki ajatukset ovat sallittuja. On eri asia, mitä ajatuksillaan tekee. En minäkään siinä kohdin kevättäni, kun halusin kuolla, ollut missään kohdin haluani toteuttamassa. Kuollakin voi...
Aavistus unohdusta odottaessa
Toisaalta kotiin · 09.06.2020Se oli kuin ohikiitävä aamun sarastus. Se hetki, kun aurinko yrittää kohota metsän takaa, mutta pilvinen päivä viekin voiton. Se hetki, kun uupuneena katsoin sitä, mitä tauoton...
