
Leila Slïmani: Kannan tulta mukanani
Kävelin eilen puutarhassa polvenkorkuisten nokkosten keskellä. Tuttu liukumäki appelsiinipuiden juurella oli ruostunut, eikä Mathilden pelargonipenkeistä ja amaryllisrivistöistä ollut mitään jäljellä. Menin varastolle, jonne äiti oli tuonut laatikoita muutettu

































