79-luvulla Patsaiden riehaa Millesgården Museum, Tukholma Rantakalliomuodostelmia' Antibes, Ranska Väri- ja muotoleikittelyä Nimi voisi olla "Karkkeja" Työpaikkani oli amerikkalaisen Control Data Corporationin Suomen tytäryhtiö 80-luvulla. Toimisto oli tässä r
Perustin aamupalan jälkeen perunarieskatehtaan. Eilen muusia tehtiin tositarkoituksella niin paljon, että aineksia riittää rieskoihin. Luulen, että viisi pellillistä tulee tällä kertaa. Helppoa ja tykättyä. - Pisteli on rieskojen rei’ittäjä. Historian havinaa
Eilen puolenpäivän maissa kaivoin leipomatarvikkeet esille. Pari tuntia myöhemmin minulla oli sämpylöitä ja kanelirullapullia pellilliset tehtyinä. Sämpylöitä syötiin vielä eilen illalla ja loput tänä aamuna. Pullia riittää vielä tämän päivän kahveille. Leipoe
Uuteen elämänvaiheeseen siirtyminen pakottaa katsomaan elämän totuuksia uudelleen. Joskus kaipaan sitä nopeaa itseäni, joka osasi siirtyä asiasta kuin asiasta toiseen salamannopeasti ja sai kaikista tilanteista irti erityisen paljon. Toisaalta saatoin kärsiäki
Hyvää Kansainvälistä tyttöjen päivää! Kuva on reilun kuudenkymmenen vuoden takaa. Olin usein kesänvietossa Kaustisen mummulassa, jossa minulla oli vahva ihailijakaarti - mummu, vaari ja täti. Olin pikkuvanha ja ihmisrakas, iloinen ja ihmettelevä. Minut kuulemm
Oligarchy can have all the watermelons in the world. I don't like them! uno reverse Just made sense, I suppose. I watched them on my instagram's @booktastes account and sent a few comments. I think I missed like most of the stuff they said? But I learnt the wo
9.10. Olin jo pari päivää sitten julkaisemassa blogini. Uuvahdin kesken etsiessäni sopivia kuvia ja miten sitten kävikään. Kun on kipeä niska ja kädet ja paljon muuta tehtävää, blogi saa jäädä. 7.10. Minni vaihtelee nukkuma- ja lepopaikkojaan ahkerasti 7.10. S
kerran vuodessa on päivä jona ei haluaisi herätä mulla on ollut niitä päiviä jo aika monta enkä voisi haluta niitä koskaan ees aatella mä katson harmaiden linssien läpi mun arkea tuppisuu vinohymy hujoppeja kadun vain sitä etten koskaan oppinut rakastamaan its
Ihminen on monella muotoa mielenkiintoinen ja kompleksinen kokonaisuus. Vuosien kuluessa ihminen muuttuu niin ulkoisesti kuin sisäisestikin monella tapaa. Arvomaailma kehittyy/muokkautuu, tunteet muovautuu ja niin eespäin. Yksi tuollainen asia mikä muuttuu, mu
-" Saimme aurinkoisen loppukesän päivän tähän surulliseen hetkeen..." Pappi puhuu kauniita sanoja lempeällä äänellä, jakaa lohdutusta läheisille. Hillittyä itkua, kyyneliä surullisilla kasvoilla. ...puhuu elämästä matkana, kuinka lähtenyt on tullut matkansa pä
Täyteen ahdettu Helsingin jäähalli pyytää satasen lainaa niin, että kattopalkeet narahtavat hieman kiinnikkeistään. Tänä syksynä ei näin täyttä hallia ole Helsingissä vielä nähtykään. Katson tyttäreni sivuprofiilia, joka keinuu musiikin tahdissa. Hän katsoo mi
Herään uneen ja tunnen olevani levännyt. Vilkaisen kelloa pöydällä ja ajattelen, että hiukan liian varhain heräsin. Kello on kolmetoista yli neljä ja ulkona on tähän vuodenaikaan kuuluvan pimeää. Valorantu kulkee tapetin ja katon rajassa varhaisen töihin menij
Riitta Jalonen oli päättänyt, että vuonna 2022 julkaistu Omat kuvat jäisi hänen viimeiseksi teoksekseen. Hän suunnitteli käyttävänsä ajan muuhun: kuntoiluun, ystävien tapaamiseen, stressittömään elämään. ”Mutta ei se niin mennyt”, hän kirjoittaa neljä vuotta l
Viime päivinä olen nukkunut syvempää unta kuin yleensä. Ei varsinaisesti virkistynyt olo mutta jotain sinne päin. Tuntuupa hyvältä herätä kun on nukkunut hyvin ja selvästi nukkunut palauttavaa unta. Yhtenä iltana tässä kävin kaupassa. Ulkona oli hämärää ja mie
Olen painanut syyskuun tukka putkella, ja se alkaa tuntua niin henkisesti kuin fyysisestikin. Syyskuu on yleensä ja on ollut taas Kalla Activen yksi parhaita myyntikuukausia, joten tämä on luonnollisesti pitänyt liikkeessä. Tämän lisäksi tein erään autonvuokra
Syksyn viimeisiä kuvia ja mökkeilyn kauniita hetkiä. Tämä syksy on ollut monella tavalla luopumisen aikaa. Rakkaita paikkoja, esineitä ja kokonaisia elämänvaiheita on saanut hyvästellä – vaikka samalla tietää, että kaikki tärkeä ei katoa mihinkään. Muistot kul
Poistan kaapistani ruusukupit Kermakon Tyhjennän sokeriastian Sokerikon Ruusukupit olivat matkassani 3 vuotta Tämä muutto on pelkkä komeroiden tyhjennys Mitä ottaisit mukaan jos sota tulisi huomenna? Nanna Mutto 21.9.2026
Kurkiparvet taivaallaodottivat,ottivat korkeutta siipiensäalle.Lensivät kohti horisonttia,jonnekin kauas,mukanaan kaksi rakastamme.Silmät kyynelissä,sydämet särkyneinä,katselimme kurkien lähtöä- kurjet palaavat,rakkaamme eivät.Muistoja meiltä ei kukaanvoi kosk
Tänään, syyskuun 14. päivä on kalenterissa mielenkiintoinen sekoitus suuria maailmanmullistuksia ja puhtaan suomalaista asennetta. Jos tarkastellaan historiaa laajemmassa mittakaavassa, päivälle osuu vaikka mitä. Napoleon marssi tyhjään Moskovaan vuonna 1812,
Vaikka syksy on saapunut, niin palaamme vielä hetkeksi menneeseen kesään. Luvassa jo tuttua "everyday life"-elämää kesäisissä tunnelmissa. Tervetuloa matkaan mukaan!
Isoäiti menetti muistinsa ennen kuolemaa. Hänet vietiin vanhainkotiin sen jälkeen, kun hän löytyi pakkasesta yöpaitasillaan etsimästä lapsiaan. Kun Lili ensimmäisen kerran meni hänen luokseen vierailulle, huone oli hiljainen. Kädet, jotka olivat talvisin tehne
Valokuva muistaa ja todistaa taphtuvaa Olemme käyneet samassa paikassa monta kertaa vuosien varrella. Se on paikka, josta on tullut yhä suositumpi kohde sekä paikallisten että vierailijoiden keskuudessa, mutta minulle se on ensisijaisesti tuttu ja kirkas maise
Näkymä Kasarmintiellä syyskuun 2026 alussa. Tuleeko teille koskaan nk. flashback-juttuja? Saatteko takaumia, yllättäviä muistoja menneestä? Yllättäen saatte jonkin mielikuvan aiemmin tapahtuneesta? Kävin arkistojani läpi tässä eräs päivä, sattumalta löytyi muu
Olen ihan täpinöissäni, kun ilmeni, että serkkuni oli löytänyt meidän mummulan vintiltä laatikon missä oli sodan aikaisia postikortteja. Se tuntui kuin viestiltä 80-vuoden takaa ja olen niitä innoissani tarkasti tutkinut. Yli miljardi postilähetystä! Se on oll
Räyhähenkien päivä. Lainrikkojia kaupungeista muuten vain hulluihin riehujiin. Monessakin maassa. Tämä on ilmeisesti päivä, jolloin ei kannattaisi laittaa nokkaansa ulos ovesta? Ainakin tämän päivän muistot herättävät mielikuvan, että olen yleensäkin joku katu
Tasan 33 vuotta sitten istuin Sacré-Coeurin rappusilla. Olin 19-vuotias. Sain rastalettejä hiuksiini. Valokuva-albumissa lukee: "Eikö tänne saisi jäädä koko loppuiäksi?" Suomi oli liittymässä Euroopan Yhteisöön (nyk. EU) Äänestin sen puolesta, tietysti! Sielun
Kaikki me tiedämme, että tähdelle/julkkikselle tulee äkillinen huomiopyrskähdys kuolinuutisen jälkeen. Nykyään se kestää päivän tai pari. Sitten taas uuden julkkiksen kimppuun. Julkkiksia kun kuolee siinä missä syntyy. Dolly Partonilla huomiota on riittänyt ka
Menneisyys –, ehkä hieman kolhiintunut mutta yhä pystypäinen hahmo – katsoo minua takaisin kirjeen sanojen takaa. Tämä on vastaus, jonka menneisyys lähetti nykyisyyteen: Menneisyys vastaa nykyisyydelle Sain kirjeesi. Tunnistin käsialasi, vaikka se on kypsempi,
– Havaintoja ajasta, tilasta ja katsomisen taidosta Nuorempana maailma oli täynnä etunojaa. Katse oli suuntautunut tulevaisuuteen, siihen mitä seuraavaksi tapahtuu, ja elämää leimasi tunne siitä, että suurin osa matkasta oli vasta edessäpäin. Valokuvaus oli si
En ole muutamaan päivään avannut läppäriäni, en ehkä sen jälkeen kuin julkaisin edellisen blogini. En ole päässyt muutenkaan etenemään. Kerään vain lisää ajatuksia. Joka päivä järjestelen jotakin, mikä on uuvuttavaa ja hidasta. Välillä siivoan huone kerrallaan
