Blogissani pohdin ja ihmettelen paljon ihmisyyttä, mielen ja kehon yhteyttä sekä sitä, miksi me oikein käyttäydymme niin kuin käyttäydymme ja miten siihen voisi vaikuttaa. Mutta myös arjen pieniä iloja, omaa tyyliä ja elämän kauneutta/kauheutta. Rakastan oivalluksia, liehuvia helmoja, kauniita kukkia ja merimaisemia – sekä hyvää kahvia.
On pienen suunnanmuutoksen aika. Mietittyäni pitkään missä ja miten jatkossa julkaisisin, olen tullut siihen tulokseen, että Substack on minulle oikein ympäristö tällä hetkellä. Soulful Dressing – sekin on oikea nimi. Mutta jatkossa en aio kirjoittaa vain puke
Pian vaihtuu vuosi. Olisi tilinpäätöksen aika. En jaksaisi. Tahtoisin vain kovin katsoa eteenpäin. Mennä eteenpäin. Silti ehkä pieni pysähtyminen on paikallaan. Tehdään se nyt. Ei vuoteni ole ollut huono. Ei innottomuuteni sen reflektointiin ole siitä kiinni.
”Millä elämän osa-alueella pitäisi ensin tehdä muutos, jotta se vaikuttaisi positiivisesti mahdollisimman moneen muuhun asiaan?” Sitä usein valmennuksissa mietitään. Ja myös: ”Mikä on pienin mahdollinen teko, jolla saadaan aikaan laajimmat hyvät vaikutukset?”
Kuuntelen jälleen televisiosta keskustelua taloustilanteestamme. Jokaisessa puheenvuorossa jotenkin sivutaan sitä, kuinka täytyy kiristää, tehostaa tai kasvattaa. Jos ei muuta niin eläkeikää. Väkisinkin tulee mieleen, että me ihmiset olemme täällä vain työn te
Olen Huvilateltassa Carla Brunin keikalla. Ennen kuin hän ehtii kunnolla aloittamaan, pyyhin jo kyyneleitä vaivihkaa silmäkulmastani. Siksi, että olen uskaltautunut paikalle, vaikken saanut seuraa. Olen kerrankin ollut oman maun puolella ja kuunnellut noussutt
Se tuntuu jopa liian yksinkertaiselta ajatukselta. Eikä siinä ole oikeastaan mitään uutta. Sitä samaa olen hakenut myös lukiessani Ikigaista ja vaikka mistä muusta. Mutta jostain syystä asiaa on tullut ajatelleeksi kovin monimutkaisesti. Se on kuitenkin hyvin
Ystäväni on viime vuosien aikana maailman myllertäessä usein sanonut, ettei hän oikein jaksa mitään syvällistä, kun ympärilllä nyt tapahtuu niin paljon kaikkea kuormittavaa. ”Ehkä ihmiset kaipaavat vain jotain kevyttä”, hän on pohtinut, kun olen tuskastellut,
Aurinkoiset, lämpimät päivät. Ne ovat herätelleet pohtimaan, miten haluan tulevana kesänä pukeutua. Tuntuu, että jokin juuri nyt oikein kutsuu minua leikittelemään vaatteilla. Kun ei sään puolestakaan tarvitse olla niin muodollinen, järkevä taikka käytännöllin
Minulla on someloma. Aloitin sen juuri. Ei se ole mikään hetken mielijohde. Olen tuntenut jo pitkään kaipuuta moiseen. Tai oikeammin tunsin, ettei some – Instagram – enää tarjonnut minulle tähän hetkeen sitä, mitä kaipaan. Paitsi toki upeita kohtaamisia yksity
Vappuaamuna olin kattanut itselleni kauniin aamupalapöydän. Olin haaveillut siitä ja hitaasta, maukkaasta aamusta jo päiviä. Sen kruununa kukoistivat yön aikana avautuneet pionit. Vielä hieman viileän sävyinen aurinko loi niihin silmäystään. Jokin sisimmässäni
Ajattelin kerrankin kirjoittaa postausta siitä, mitä elämässäni on tällä hetkellä oikein meneillään. Ihan vaikka siltä varalta, että jokin niistä alkaa muodostua itseään suuremmaksi asiaksi. Samalla tulee ilmaistua, millaisten asioiden ja teemojen äärelle minu
Olen elämässäni onnistunut tekemään (ainakin) pari sellaista valintaa, jotka vaikuttavat hyvinvointiini erityisellä tavalla joka päivä. Elämäni parhaita päätöksiä. Ne ovat alkaneet rakentaa myös identiteettiäni, vaikuttaa tekemisiini ja ehdottomasti arkeeni. L
AI! Toisinaan kyllä sattuu sydämeenkin ajatellessani, mihin ihmiskunta on menossa. Tämän kirjoituksen pohdinnan keskiössä on kuitenkin tekoäly, AI. Tämän kirjoittaminen jännittää. Sillä en ole millään tavalla asiantuntija. Enemmänkin vastustaja, aitouden vaali
Kun kotoa häädetään riittävän aikaisin aamulla ikkunaremontin eri vaiheiden alta. Ja kun siihen yhdistetään alkanut määräaikainen omaishoitajuus ja sen vaikuttamat aikataulut, jonkin kiehtovan, uuden ja inspiroivan näkemisestä ja kohtaamisesta tulee erityisen
Miten vaikuttava lause. Sen kuulevan reaktioista on pääteltävissä paljon. Omassa kuplassani moni huokaisee helpotuksesta kuin sanoakseen: ”Ihanaa!” Mutta kohtaan myös näin sanoessani hämmennystä, sanattomuutta, epävarmuuutta, jopa triggeröitymistä. Ne reaktiot
Vietin vähän aikaa sitten ystäväni kanssa ihanan päivän… shoppaillen. Ei siinä tavallaan ole mitään erikoista. En vain muista, milloin viimeksi niin on tapahtunut. Että kuluttaa koko päivän kierrellen kaupoissa tarjoillen itselle inspiraatiota ja pukeutumiside
Älä tule huono päivä, tule hyvä päivä. Sitä aina toivoo. Että olisi energinen, toimelias ja vastaanottavainen. Tai mitä ikinä sen kokemiseen tarvitseekaan. Tunnistan muutaman asian, jotka vaikuttavat merkittävästi siihen, että päivästäni tulee hyvä. Silloin ol
Kuulen elämässäni nyt paljon yhtä viestiä ja sanomaa. Tuntuu, että se tulee vastaan kaikkialla. Minne vain menenkin, minkä kirjan avaankin. Meditaatiossakin keskustellessani vanhemman ja viisaamman minäni kanssa. Mieleeni piirtyy kuva, jossa hän nojaa Välimere
Lumi on vallannut maan. Siltä se näyttää näin viikon sisällä sairastaneen silmin. Hurjia ovat nämä nykypöpöt. Sitäkin olen toistellut. Olen ensimmäistä päivää kunnolla jalkeilla. Kokeilemassa, josko aivosumu sen verran raottuisi, että jokin teksti syntyisi. Ki
Tavoittelemaan elämää, joka ei enää kuulu minulle. Tavoittelemaan jotain, jonka jälkeen vasta voisin saada hetken kaunista ja hyvää. Kuin kauneus olisi palkinto ahkeruudesta ja ankaruudesta, vaikka se on elinehto. Niin kuin on totuus ja hyvyyskin. Kuuntelisitk
Yksi vuosi on jälleen kulkemassa kohti loppuaan. On perinteisen tilinteon aika. Vaikka haluankin ajatella, että uusi vuosi on päivä siinä missä muukin, jotain taikaa siinä aina on. Vuoden ensimmäiseen aamuun herätessä tuntuu siltä, kuin jokin alkaisi alusta. M
Tunnen olevani jo sen elämisen konkari, jos en kuitenkaan pioneeri. Sellaista olen elänyt siitä asti, kun yrittäjäksikin ryhdyin. Ensin ei ehkä ollut muuta vaihtoehtoa: uupumus ja masennus vaati veroaan ja huomiotaan. Hitaamman elämän avulla yritin luovia niin
Kirjoitin aiemmin tietoisuudesta, sen kehittymisestä aikuisuudessa ja siitä miten sen itse tällä hetkellä käsitän. Integraaliteoria, johon muun muassa tukeudun, tunnistaa aikuisilla olevan jopa 9 kehitysvaihetta. Itse olen jakanut aikuisuuteni kolmeen isoon va
Heinäkuun alussa päätin elää ainakin kuukauden niin, että menisin ja tekisin mahdollisimman paljon asioita hetken mielijohteesta. Sen mukaan, mikä minua aina kutsuu. Suunnittelematta, etukäteen valmistelematta. Ajattelen sellaisen olevan elämän virtaan astumis
Tietoisuus tietoisuudesta ei ole itsestään selvä asia. Vaikka välillä tuntuukin, että siitä puhutaan kuin se olisi jotain, jonka voi vain ottaa hyllystä ja pukea päälleen. Tiettyjä ajattelumalleja voi oppia, omaa ajatteluaan ja suhtautumistaan asioihin haastaa
Voisin hyvin olla onnellinen tässä omassa kauneuden ja luovuuden kuplassa. Jossa uppoudun usein taidepäiväkirjan tekemiseen. Välillä surrautan ompelukoneella jonkin vaatteen, luen kauneuden merkityksestä tai Wabi Sabin kaltaisista elämänfilosofioista. Leivon c
Vielä kerran Café Pause -podcast palaa ääneen bonusjakson muodossa. Siinä pohdin yhdessä ystäväni Leena Salmen kanssa, mitä maailma oikein tarvitsee. Hän on myös Human Designin mukaan Reflektori. Se on myös asia, joka on tuonut meidät toistemme elämään ja nyt
Tässä Café Pausen jaksossa jatkan siitä mihin edellisessä jaksossa jäin. Eli puhe itsetuntemuksesta ja Human Designista jatkuu. Tällä kertaa zoomaan erityisesti reflektoriuteen. Human Design -kielellä nimittäin olen 5/2 Reflektori. Tuo numeroyhdistelmä viittaa
Tämän kevään 2023 viimeisen varsinaisen jakson aihe on itsetuntemus ja Human Design. Tuon sen esiin yhtenä itsetuntemusta lisäävänä työkaluna. Päädyin lopulta jakamaan jakson kahteen osaan, sillä halusin pureutua myös siihen, mitä se, että olen Human Designin
“Hyviä asioita tapahtuu, kun lähdet pois kotoa.” Tästä ajatuksesta on muodostunut jo eräänlainen tunnuslauseeni, jota käytän tilanteissa, joissa koen tarpeen itsensä aktivoimisesta olevan täyttämistä vailla. Olen pohjimmiltani erakoituva koti-ihminen. Eivätkä
