Muutoskyvykkyyden kehittäminen ei ole vain yksilön asia, vaan myös työnantajilla ja muilla yhteisöillä on valtava vaikutus sekä resilienssiin eli muutosjoustavuuteen että antifragiliteettiin eli muutoksen hyödyntämiseen. Muutoskyvvkkyys on keskeistä myös organ
Vain muutos on pysyvää, sanotaan. Tavallaan tämä on ihan totta – maailmahan on muuttunut aina. Samaan aikaan asia on kuitenkin mahdollista sivuuttaa. Monet meille keskeiset asiat kun pysyvät muuttumattomina vuodesta toiseen. Itse asiassa monet perustavanlaatui
Suomen toimintaympäristö muuttuu yhä ennakoimattomammin teknologisten, geopoliittisen ja taloudellisten murrosten seurauksena. Työmarkkinoiden murroksiin varautuminen edellyttää vahvaa ymmärrystä siitä, että epävarmuus on pysyvä olosuhde, ei poikkeus. Yhteisku
Yksi suurimmista muutoskyvykkyyden esteistä on pelko. Itse asiassa iso osa nykyihmisten huonovointisuudesta johtuu siitä, että pelon aiheita on paljon, eikä tähän auta, vaikka lukisi sata kirjaa siitä, että suurin osa peloista on oikeasti aiheettomia. Pelko jo
Olin aikoinaan Salt Lake Cityssa paneelissa opetusteknologian arvostetuimpiin kuuluvassa ASU/GSV-konferenssissa. Konferenssin pääpuhujia ovat olleet muun muassa Microsoftin perustaja Bill Gates ja ex-presidentti George W. Bush. Yksi paneelikeskustelijoista oli
Kiinalaiskirjailija Cixin Liun science fiction -eepos Kolmen kappaleen probleema käynnistyy visaisella mysteerillä. Tutkijat ja etenkin fyysikot ympäri maailmaa ovat lannistuneet tieteellisen tutkimuksen haasteiden kanssa ja osa on päätynyt jopa epätoivon hetk
Elämme maailmassa, jota on yhä vaikeampi ennustaa. Määritellysti ennustamattomia mutta valtavan vaikuttavia tapahtumia – mustia joutsenia – tapahtuu yhä useammin. Samalla mustat joutsenet myös luovat kiihtyvän muutoskierteen. Muutos yhdellä alalla – vaikkapa t
Musta joutsen on Nassim Talebin vuonna 2007 samannimisessä kirjassaan esittelemä käsite. Se kuvaa äkkinäistä muutosta, jota on mahdotonta ennustaa ja jolla on mittavat maailmanlaajuiset seuraukset. Tarkastelutavasta riippuen näitä ovat esimerkiksi kotitietokon
Uudet tekoälyratkaisut ovat ihmeellisiä silloin kun ne toimivat – kunnes ne eivät toimi. Vaikka uusilla ratkaisuilla, esimerkiksi ChatGPT:llä tai Co-Pilotilla voi tehdä toinen toistaan hämmentävämpiä asioita, usein tekoälyratkaisut tuottavat myös virheellisiä
Noin vuosi sitten kirjoitin siitä, miten uusien tekoälyratkaisujen kehitys näytti hidastuneen. Moni akateeminen asiantuntija arvioikin tuolloin, että Piilaaksossa optimismia synnyttänyt skaalahypoteesi olisi tullut tiensä päähän. Näin näyttääkin tapahtuneen: p
Tekoälyn ja ihmismielen yhteyksiä ja eroja käsittelevä uutuuskirjani Konemieli julkaistiin tänään. Kirjassa tartun muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mikä mieli on ja miten se toimii? Mistä uusissa tekoälyratkaisuissa on oikeasti kyse? Miten tietokone prosess
Tällä hetkellä käytettävissä olevat tekoälyratkaisut eivät vielä ajattele ihmisen tapaan, eikä niillä ole vielä siis varsinaista mieltäkään. On kuitenkin nähtävissä kolme mahdollista kehityskulkua, joiden ansiosta ajatteleva kone voisi olla sittenkin mahdollis
Nykyiset tekoälyratkaisut eivät tee mitään, ellei ihminen pyydä. Toisin sanoen ne eivät ainakaan vielä ajattele samalla tavalla kuin ihminen, vaan ne toimivat ennemminkin ihmisen ajattelun jatkeena. Kuitenkin tekoälyratkaisut mallintavat tai simuloivat jo nyt
Jokunen viikko sitten some-meemi pysäytti. Kuvassa oli kaksi käyrää: iloisesti eteenpäin läikähtävä pyrähdys joka palautui pian nollakohtaan ja tasaisesti eteenpäin putputtava kasvukäyrä. Ensimmäisen nimi oli ”motivaatio”. Toisen ”itsekuri”. Yhteiskunnassamme
Uudet tekoälyratkaisut tarjoavat hämmästyttäviä läpimurtoja ChatGPT:sta sparrailukaverina Midjourneyn ammattikuvittajaan, Sunon radiohittigeneraattorista Googlen NotebookLM:n artikkelipodcasteihin. Monet arviot ovat myös esittäneet, että tekoälyratkaisut johta
Viimeisten 18 kuukauden aikana julkaistut tutkimukset osoittavat aika lailla kiistatta, että oikein käytettynä generatiiviset tekoälyratkaisut mahdollistavat kymmenien prosenttien tuottavuus- ja laatulisän tietotyössä. Todellisuus ei kuitenkaan ensi silmäyksel
Vuonna 1943 neurotieteiljä Warren McCulloch ja loogikko Walter Pitts julkaisivat paperin nimeltä “A Logical Calculus of the Ideas Immanent in Nervous Activity”. Tämä paperi oli läpimurto, johon käytännössä kaikki nykyaikainen tekoälytutkimus perustuu. McCulloc
Uudet tekoälyratkaisut mahdollistavat hämmästyttäviä asioita, jotka vielä pari vuotta sitten olisivat olleet puhdasta tieteisfiktiota. Samalla kyse ei kuitenkaan ole taikalaitteista, jotka tekevät mitä vaan automaattisesti. Tekoälyn käytössä onkin tärkeää tiet
Uudet generatiiviset tekoälyratkaisut ovat synnyttäneet kiivaan keskustelun siitä, voisiko koneella olla mieli. Jotta voimme ymmärtää, voisiko koneella – tai ihmisellä tai eläimellä – olla mieltä, meidän pitää ensin muodostaa käsitys siitä, mitä tarkoitamme yl
Viime kuukausina generatiivisen tekoälyn kehittyminen on hidastunut selvästi. Koko viime vuoden kestänyt lähes viikottainen muutosvauhti näyttäisi nyt ainakin hetkeksi helpottaneen. Siinä, missä vielä viime marraskuuhun asti uusia läpimurtoja tuli kuukausittai
Kaikki ympärilläsi vaikuttaa ajatteluusi työpisteelläsi sijaitsevista lappusista seiniä koristaviin julisteisiin. Ympäristömme ei koostu vain seinistä ja lippulapuista. Myös muut ihmiset ovat osa ympäristöämme, ja muiden läsnäolo vaikuttaa ajatteluumme ehkä ka
Muutos on usein pelottavaa ja lähes aina haastavaa. Muutos on kuitenkin tullut yhteiskuntaamme ja työelämäämme jäädäkseen. Työelämä muuttuu alati kiihtyvää tahtia etenkin teknologian kehityksen ja yhteiskunnallisten murrosten siivittämänä. Millään alalla ei ol
Uudet PISA-tulokset julkaistiin ja suomalainen koulu on taas kriisissä. PISA-tulokset ovat laskeneet tasaista tahtia jo vuodesta 2006. Media tarjoilee tuttuun tapaan toinen toistaan tuohduttavampia hömppäotsikoita siitä, kuinka syypää on ennen kaikkea 2016 käy
Uudet tekoälyratkaisut mahdollistavat monenlaisia uusia tapoja työskennellä. Suuriin kielimalleihin perustuvat ratkaisut kuten ChatGPT, Bing tai Bard eivät toimi kovin hyvin faktatiedon haussa. Etenkin ChatGPT:n ilmaisversiolla ja Googlen Bardilla on taipumust
Kuluneen vuoden aikana on käynnistynyt ennennäkemätön siirtymä tietotyöstä ajatustyöhön. Siinä, missä vielä ennen marraskuuta 2022 tietointensiiviset työtehtävät kuten vaikkapa ohjelmointi, markkinointitekstin laatiminen tai kuvanluonti vaativat täysin ihmisen
Tekoälyratkaisut kehittyvät tällä hetkellä ällistyttävällä nopeudella. Uusia ratkaisuja julkistetaan jatkuvasti ja myös olemassa olevia ratkaisuja päivitetään hurjaa vauhtia. Tätä kirjoitettaessa esimerkiksi ChatGPT:n kehittäjä OpenAI on aivan hiljattain julki
Yksi suurimmista työelämän stressinaiheuttajista on tunne siitä, että kaikki mahdollinen pitää saada valmiiksi heti tai ainakin viimeistään jouluksi ja juhannukseksi. Tosiasiassa vain osa tehtävistämme ja projekteistamme on oikeasti tärkeitä – jos nekään. Ylee
Tekoäly, eli erilaiset koneoppimismalleihin perustuvat ratkaisut, on vaikuttanut jo pitkään monien yhteiskunnan toimintojen taustalla. Viimeistään viime syksynä nämä ratkaisut nousivat myös suuren yleisön tietoisuuteen ennen kaikkea OpenAI:n kehittämän GPT-3 k
Koneoppimisratkaisut – eli kansanomaisesti ”tekoäly” – ovat lähtemätön osa yhteiskuntaamme rahaliikenteestä terveydenhuoltoon, tieteellisestä tutkimuksesta äänestyskäyttäytymiseen. Viimeistään viime vuonna tämä paljon hypetetty teknologiajoukko otti valovuoden
Jokunen vuosi sitten eräs sijoittaja kertoi Slushin jälkeen vitsin: ”Jos joku puhuu tekoälystä, hän työskentelee markkinoinnissa. Jos koneoppimisesta, hän on projektipäällikkö. Ne, jotka puhuvat tilastotieteestä ovat puolestaan koodareita.” Toisin sanoen, vain
