Kalmistopiiri on arkeologien ylläpitämä julkaisu, joka painottaa hautausten ja ihmisjäännösten tutkimusta, eläinosteologiaa ja sairauksien historiaa. Myös muita aiheita käsitellään säännöllisesti.
Elokuussa 2026 matkustin Japaniin dokumentoidakseni suur-Tokion alueen eläinten hautausmaita ja muita eläinten muistamiseen liittyviä kohteita. Matkan runko oli suunniteltu kuukausi etukäteen, ja ohjelma koostui pääasiassa hautausmaavierailuista sekä erilaisis
Lyhyellä vierailullaan Suomessa kesällä 1857 Ruotsin valtionantikvaari B. E. Hildebrand kiinnitti Helsingin yliopiston raha- ja mitalikokoelmassa huomiota jostain löydöstä peräisin oleviin bysanttilaistyyppisiin rahajäljitelmiin, joita hänen mielestään pitäisi
Tutkimushistoriallinen tausta Vantaalla Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskuksessa yhdessä lukuisista rahakabineteista makaa tavallisen näköinen kauniisti patinoitunut noin 2,76 gramman painoinen viikinkiaikainen itämainen hopearaha. Vaikka vain harva
Husholmenin pikkulinna herätti mielenkiintoni Georg Haggrénin luennolla, joka oli osa Turun yliopiston Pitoja ja piirityksiä -kurssia. Tässä artikkelissa pohdiskelen asiaa pääosin Harri Nymanin ja Veli-Pekka Suhosen arkeologisen koekaivausraportin (Nyman & Suh
Aleksi Kelloniemi, Aki Hakonen & Oula Seitsonen Toukokuussa 2024 suoritimme muutaman päivän kaivaukset Helsingin Munkkivuoressa sijaitsevalla Kielosaaren metsäleirillä. Tutkimus sai inspiraationsa Munkkivuori-televisiosarjasta, jonka vuonna 2021 julkaistu ensi
Onko hautojen tai hautakammioiden avaamisen yhteydessä riski saada mikrobitartuntoja? Suojautuvatko arkeologit mahdollisia tartuntoja vastaan hautoja avatessaan? – Lukijan kysymys Arkeologisista ja historiallisista ihmisjäännöksistä on mahdollista tunnistaa er
Timo Salminen Helmikuun 9. päivänä filosofian kandidaatti Johan Reinhold Aspelin asteli Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa Helsingissä puolustamaan lisensiaatinväitöskirjaansa[1], jolle hän oli antanut otsikoksi Suomalais-ugrilaisen muinaistutkinnon alk
Elina Salmela Itä- ja länsisuomalaiset eroavat toisistaan geneettisesti. Jos oletetaan, että henkilö P on kotoisin Hämeestä ja samoin hänen kaikki tunnetut esivanhempansa, voidaanko geneettisesti osoittaa, että P:llä on esimerkiksi neljännessä polvessa ollut t
Liisa Kunnas Kummitustalot ja muut väitetysti yliluonnolliseen toimintaan yhdistetyt rakennukset ovat keskeinen osa paranormaaliin liittyviä kertomuksia ja uskomuksia. Kummitustalon käsitteeseen liittyvä stereotyyppinen visuaalinen ilme on useimmille tuttu: Ku
Sarjassa esitellään viisi suomalaista muinaisesineiden kerääjää, jotka olivat aktiivisia 1800-1900-lukujen vaihteessa. Edelliset osat: Osa 1: Muinaiskalujen etsijä Salomon Wilskman Osa 2: Muinaiskalujen kokoilija Johan Kauppi Osa 3: Museoasian harrastaja Atle
Ulla Nordfors Vaikka ampiaisen pistot ovat suhteellisen yleisiä, niistä johtuvat kuolemat ovat äärimmäisen harvinaisia. Euroopassa on 1990–2000-luvuilla rekisteröity ampiaisten, mehiläisten ja herhiläisten aiheuttamia kuolemia vain noin 0,26 tapausta miljoonaa
Kaisa Kyläkoski Sarjassa esitellään viisi suomalaista muinaisesineiden kerääjää, jotka olivat aktiivisia 1800-1900-lukujen vaihteessa. Edelliset osat: Osa 1: Muinaiskalujen etsijä Salomon Wilskman Osa 2: Muinaiskalujen kokoilija Johan Kauppi Osa 3: Museoasian
Maailmalla rakennuksia ja teitä on rakennettu kivistä ja tiilistä jo tuhansia vuosia. Lähi-Idässä ensimmäiset ilmakuivatut savitiilet valmistettiin noin 8000 eaa. ja Mesopotamian ensimmäiset poltetut keraamiset rakennusmateriaalit ajoittuvat noin vuosien 3600–
Kesä–heinäkuun vaihteessa 1925 Helsingissä järjestettiin peräkkäin Skandinaavisen museoliiton (nyk. Pohjoismainen museoliitto) järjestämä pohjoismainen museomieskokous ja neljäs pohjoismainen arkeologikokous. Arkeologikokous oli ensimmäinen koskaan Suomessa jä
Sarjassa esitellään viisi suomalaista muinaisesineiden kerääjää, jotka olivat aktiivisia 1800-1900-lukujen vaihteessa: Osa 1: Muinaiskalujen etsijä Salomon Wilskman Osa 2: Muinaiskalujen kokoilija Johan Kauppi Atle Salmen (1878–1928, aik. Mujunen) hautajaisiss
Sarjassa esitellään viisi suomalaista muinaisesineiden kerääjää, jotka olivat aktiivisia 1800-1900-lukujen vaihteessa. Osa 1: Muinaiskalujen etsijä Salomon Wilskman Muinaismuistojen kerääminen Valtion historiallisen museon kokoelmiin muodosti vain muutaman vuo
Kaisa Kyläkoski Sarjassa esitellään viisi suomalaista muinaisesineiden kerääjää, jotka olivat aktiivisia 1800-1900-lukujen vaihteessa. Ylistaron monitoimitalon viereen pystytettiin vuonna 1997 Salomon Wilskmanin (1825–1913) eli Junnoon Salun muistomerkki. Sata
Jussi Jusell Lauantaina 5.4.2025 Pirkanmaan maakuntamuseo järjesti Vapriikin auditoriossa perinteisen Pirkanmaan alta -seminaarin. Esitelmät käsittelivät aiheita kivikaudesta arkeologian mahdollisuuksiin rikosteknisissä tutkimuksissa. Seminaari alkoi Kulttuuri
Jani Oravisjärvi Suomalainen lääkäri Herman Frithiof Antell(1847–1893) oli taiteen kerääjä ja mesenaatti, jonka kokoelmiin Ateneumin taidemuseo perustuu. Antellin kokoelmia on myös Saamelaismuseo Siidassa sekä Suomen kansallismuseossa, jossa niihin kuuluu muun
Kirjassaan Museomiehen työpöydältä A. M. Tallgren ohittaa väheksyen ”erään pastori L. Romellin” suomalaisten antikviteettien kuvitetun julkaisuhankkeen vuonna 1847. Vaikka Tallgren ei kerro enempää faktoja Romellista oli tämä ”tietysti fantasti ja koulutusta v
Kaisa Kyläkoski Suomen sota käytiin pääosin nykyisen Suomen alueella 21.2.1808–17.9.1809. Sotaan osallistuneista arvioidaan kuolleen yhteensä pari kymmentä tuhatta miestä, mutta tarkkoja laskelmia ei ole eikä niitä todennäköisesti voitaisi tehdäkään. Osa vaina
Liisa Kunnas Syksyllä 2024 ilmestynyt Arkkitehtuurimme vuosituhannet on vaikuttava ja näyttävä teos, sekä sisällöltään että kooltaan (312 sivua). Kirja oli Tieto-Finlandia -ehdokkaana ja on tätä kirjoitettaessa ehdolla Vuoden Historiateos -palkinnon saajaksi.
Veli Pekka Toropainen Olin joulukuussa 2024 tutkimusmatkalla Tukholmassa Riksarkivet Mariebergissä. Tarkoituksenani oli etsiä materiaalia Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa suoritettavaan projektiin, jossa tutkitaan äärimmäistä hätää. Keräsin sama
Janne Rantanen ”Kirkko ensimäinen Räntämäillä,toinen Hämeen-Kyrössä,kolmas Kokkolan torilla,neljäs Neulaniemellä (Pietarsaaressa),viides Kyrön kyntäjillä.”– Vanha kansanruno, Väinö Tuomaalan mukaan Etelä-Pohjanmaan vanhimmat kirkot ja kristilliset haudat Etelä
Länsimaisessa kulttuurissa näkee joulun aikaan usein englannin kielen sanan Christmas ’joulu’, jolla on selvästi kristillinen kaiku: sana tulee vanhan englannin sanoista Cristes mæsse, jonka ensimmäinen osa merkitsee Kristusta ja toinen messua (OED s.v. Christ
Kaisa Kyläkoski Suomen sodassa 1808–09 kuolleet rivisotilaat eivät päässeet kotiseurakunnan multaan eikä heille perustettu sankarihautausmaita. Monet hautapaikat oli unohdettu jo ennen vuosisadan päättymistä. Muistiinpalauttamisen hengessä julkaistiin sanomale
Viikinkiajan Suomesta tunnetaan noin tuhat keihäänkärkeä. Keihäs oli etenkin nuoremmalla rautakaudella kaikista yleisin asetyyppi, kenties koska keihäänkärki oli suhteelllisen helppo valmistaa ja siihen meni vähemmän raaka-aineita kuin esimerkiksi miekkaan. Os
Veli Pekka Toropainen Kauppias Joachim Wittfoothin leski Anna Margareta Bugenhagen valitti 24. syyskuuta 1678 kärsimästään varkaudesta. Vaimo oli pidetty, ja häntä edusti oikeudessa hänen poikansa Hans Wittfooth. Tämä kertoi Turussa raivonneen 23. syyskuuta 16
Vuonna 2021 tutkimusryhmämme teki arkeologisia inventointeja muutamilla Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa sijaitsevilla historiallisilla karhunpeijaisrituaalipaikoilla. Vuonna 2023 saimme jatkaa hanketta hieman laajemmalla alueella Keski-Suomen
Kaisa Kyläkoski Nykyisin Kauhavalla sijaitsevan Haarusjärven viereisen kankaan kuopat toivat suomalaisasutuksen mieleen haudat ja näin paikka sai nimen Kalmookangas. Pohjoisempana sijannutta kivistä mäkeä alettiin jossain vaiheessa kutsua Rauniomäeksi. Tänä pä
