Kuka hullu haluaa rakentaa? Me näköjään, vaikka projekti ei ihan riemunkiljahduksilla lähtenytkään liikkeelle.
Kiva, jos tulet mukaan jännäämään, mihin tämä meidät vie.
Kodotetaan yhdessä!
Tuli tuossa kolme vuotta täyteen tähän mörskään muutostamme. Se on pitkä aika. Niin pitkä, että luulisi kämpän olevan valmis. Vaan kun ei ole. Kaiken maailman kaiteita ja valoja puuttuu edelleen. Lopputarkastuksen deadline olisi kesällä 2025, mutta alan valmis
Jos raksatriggeröitymiseni ei olisi niin traagista, se olisi suorastaan naurettavaa. Heti kun jotain raksapaskaa pitää suunnitella (ja joskus kohdallani harvoin jopa toteuttaa) otsaani nousee Kheopsin pyramidin kokoinen tatti ja hermo menee. Aina.No nytpä kävi
Tässä sitä vielä nilkutetaan! Blogin viisivuotissynttärit lirvahtivat jo ohi ennen vappua. Raksablogi sinänsä on aika latenssivaiheessa. Isoja ei edelleenkään ole tapahtunut, mutta jospa tässä nyt jonkinlaisen summauksen saisi aikaiseksi. MLL:n sivuilla viisiv
Blogi on ollut viime kuukaudet(kin) viettämässä hiljaisuuden retriittiä. Siitä tietää, että on väsy, kun keski-ikäinen valkoinen kaikin puolin etuoikeutettu mies ei jaksa enää edes uhriutua. Pohdinkin jo, pitäisikö jatkossa keskittyä enemmän liikkuvaan kuvaan
Miten tässä nyt näin kävi? Taas tarttee vetää jalkaan villahousua ja alkaa skrapata rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrranskalaisen rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrraksa-auton tuulilasista huurretta. Ja justhan vasta juhannuksena vaihdoin lyhyet kalsarit. Sain vaihdossa kolme ongenk
Jos minulla olisi supervoima, se olisi hajoilu. Tätä supervoimaa minulla ei ole ollut aina, mutta raksaproggiksen myötä se on vähitellen kasvanut minussa kuin kryptoniittikertymä Teräsmiehen berberissä. Berberiä täytti esimerkiksi, kun IV-luthorimme asensivat
Huppista, nyt onkin jo kesäloma. Alkuvuosi on ollut bloggailun suhteen niukempaa, mutta katsotaan, olisiko tällä nillityksellä edelleen jonkinlainen ekologinen lokero blogosfäärissä. Tuo kallisarvoinen elektrisiteetti eli liekeSähkökriisi oli ja toistaiseksi m
Muuan visionäärinen keskusta-/kansanliike-/vaikkamikäpoliitikko pohti aikoinaan, voiko vitutukseen kuolla. Samaa olen pohtinut minä tapellessani näiden ensimmäisen maailman ongelmiemme kanssa. Valitettavasti ihan aikuisten oikeaakin kuolemaa ovat projektimme p
Blogi täytti neljä vuotta. Kovin juhlallisin menoin en tätä merkkipäivää huomannut juhlistaa, kun en itse asiassa huomannut koko asiaa. Se tapahtui maanantaina 24.4.2023. Oikeesti hei kamoon beibi, neljä vuotta. Ja mitä tässä ajassa on tapahtunut? Ei paljon mi
Blogin kirjoitustahti on hieman hyytynyt. Hieman tarkoittaen jotain kooman ja peruskallion välillä. Talossa ei isoja ole tapahtunut, enkä ole keksinyt kauheasti uutta uhriutumistakaan, joten olen keskittynyt uhriutumaan ihan vain tosielämässä. Mutta tässä olla
Huhtikuussa tulee neljä vuotta tämän blogin aloittamisesta. Melko nopeasti minusta tulikin koko kansan tuntema ja rakastama raksabloggaaja. Hurjimpana aikana jouduin palkkaamaan kolme henkivartijaa pitämään hysteeriset raksaajafanit loitolla. Vaihdoin asuntoni
Puolisoni piilotti minulta Crocsit. Sadismia vai rakkautta vai kumpaakin?Seija Ala-Kautta veti vuosi sitten nurejev-/veskuloirimaiset lipat kotimme ulkoportaissa. Lehtikuusi jääpeitteellä on melkoisen liukas ja Seija ontui jonkin aikaa kuin mökin Miina ennen l
Hiljaista on, sanoi IV-asentaja, kun kinkkua korviin työnsi. Tämän blogin yskivä diesel jätti ennen joulua tienposkeen ja sieltä olen koettanut moottoria maanitella käynnistymään. Hörähtäisikö tällä?Joulu tuli, oli ja meni. Onnea oli olla omassa kodissa isolla
minkä hintainen lahja? Juhlamokkakääreistä virkattu pipo? Kymppitonnin lahjakortti S-kaupan liikkeisiin? Kuollut marsu? Kierrätysanoppi? Nyt ollaan kaukana raksablogista, mutta kaukanahan minäkin olen raksamiehestä. Sen sijaan ollaan peruskysymysten äärellä: k
Kappas, talvi tuli. Sehän on leppoisaa aikaa, kun ei tartte miettiä kuin sähkönhintaa, nurkkien vetoisuutta ja vesijohtojen jäätymistä. Välillä on toki vaikeampaa.Pörssisähköllä pientä sää(s)töäNyt kun olemme käyttäneet pörssisähköä parisen viikkoa, se on tain
Ajoitus on kaikki kaikessa. Joku osti Applen osakkeen vuonna 1978 ja rakentelee nyt sillä Bahamalle kivilinnoja. Minä sen sijaan odottelen, että osakkeen hinta nousisi vielä pikkaisen ja laitan sitten koko omaisuuteni osakkeisiin kiinni päivää ennen romahdusta
Muutimme taloomme 7.11.2021. Talo ei ollut todellakaan valmis, mutta kun tilapäiskämppä meni alta, talosta tuli koti - keskeneräinen mutta koti. Nyt tuosta päivästä on jo vuosi. Tätä kirjoittaessani Seija Ala-Kautta lakaisee konfettia lattialta (hänen ideansa)
Ei ole kylmä. Mutta nurkista vetää. Siinä pieni tiivistys syksyn fiiliksistä. Taloa testattiin jo viime talvena, eikä mitään katastrofaalista ilmennyt. Nurkista tosiaan hieman viileää humisee, mutta toivotaan, että nurkkalautojen ja talon painumisen myötä veto
Joskus alussa on orastava haave. Siitä kasvaa toive. Sitten se realisoituu tavoitteesta teoiksi. Ja huppista saatana, nythän meillä onkin pakkomielle!Viime postauksessa kerroin hankkineeni hattarakoneen ja Tallinnasta mukaan tarttui mansikan-, vadelman-, jääte
Tämä raksaproggishan on ollut kaikin puolin leppeä ja suorastaan hoivaava kokemus. Koska olo on ollut suurimman osan aikaa kuin lämpöisillä pilvillä tanssisi, olen pohtinut, mikä herkku symboloisi tätä tunnetta parhaiten. Ja nyt tiedän: hattara.Kyllä. Se ylihi
Se olisi sitten syksy. Eikä mikä tahansa syksy, vaan koronapandemiasta toipuvaa maailmaa uhkaava ydinsotasyksy. Tätä osaa ei löydy Vivaldin vuodenajoista.Kiitos naapurin koulukiusaajan, Eurooppa, itänaapuri eikä edes sähkönhinta ole entisellään. Olen kehunut u
Kun aloitin somevaikuttajan urani, olin nuori, viaton, semivarakas ja optimistinen. Kolme ja puoli vuotta ja kaksisataa blogipostausta myöhemmin olen 40 vuotta vanhempi, kyyninen ja köyhä. Pieni hinta hirsitalosta. Niin, näitä postauksia on nyt kaksisataa. Tsi
Kaikesta voi triggeröityä, jos tosissaan haluaa. Vaikkapa sateesta. Kun nimittäin kunnolla ropisee - ja viime päivinä on ropissut - minua stressaa, että jostain IV-byersien jättämästä ylläriaukosta alkaa tiputtaa vettä. Tai että ulkona kastuu jotain, minkä ei
Väittävät. että kesä alkaa olla pikkuhiljaa ohi. Perinnetalon perinne-Ernona pitänee vaihtaa pitkät kalsarit jalkaan ja vaihtaa ne seuraavan kerran jouluna puhtaisiin. Vähän taisi olla kesän viimeisten hitaiden epätoivoa ilmassa silläkin hyttysellä, joka vielä
Aika pitkään on tullut leijailtua sellaisen aukileenpehmeän pilven päällä. Tuparit olivat, menivät, jäivät mieleen ja jättivät jäljen. Vaikka kukaan ei koskaan missään olekaan kärsinyt yhtä paljon kuin me, niin onhan meille nyt ihan vahingossa ja vasurilla syn
Motarilla kuului ensin klonk. Sitten klops ja toinen klops. Katsoin nopsasti sivuilleni ja peräpeiliin: ei näkynyt eksynyttä eskarilaista. Ehkä se oli vain kivi, joka kopsahti rrrrrrrrrrrrrrrrrrrranskalaisen rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrraksa-auton pohjaan. Ehkä. Ainak
Aika rientää. Jäähyväiset vanhalle kodillemme jätettiin jo puolitoista vuotta sitten. Marraskuussa tulee jo vuosi tässä tönössä asumista. Alle vuoden sisällä olemme myös roudanneet neljää pyykkikonetta kotiin ja pois ja kotiin ja pois. Nyppärlän kermankuorijoi
Kodotushan on Suomen kansan ylistämä muutaman pösilön sietämä blogi. Siinä ei ainoastaan käydä läpi uusimpia asumisen, sisustamisen ja rakentamisen trendejä, siinä luodaan niitä. Joskus meillä Kodotus-korporaation päämajassakin halutaan vähän irrotella ja sill
Siinä puolenyön maissa Seija Ala-Kauttan kanssa todettiin, että bensa on puoli-ilmaista, ylähengitysteissä ei tunnu infektoituneelta ja lapset ovat isovanhemmilla, joten aamulla voisi hurauttaa asuntomessuille. Hurautimme. Keski-Uudeltamaalta seurasimme vanhaa
Laatuaika tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapset ovat 400 kilometrin päässä isovanhemmillaan, puoliso sutii punamultaa pihatuvan (kämppä? kutukammi?) seiniin ja itse katsoo YouTubesta, miten simpanssi opettelee ajamaan Vespalla. Sain kuitenkin potkittua itse
