Ritavuorella juurella asuvat saksanpaimenkoirat Swiipus Fiinu ja Alhovaaran Väinö Iisakki. He touhuavat menossa mukana, puutarhassa, töissä ja viettävät muutenkin mukavaa koiranelämää. Tällä hetkellä menoa vauhdittavat kahdeksan pikkuruista Ritavuoren Rekkua.
Tänään murut saivat puuhata keskenään reilun parin tunnin ajan. Päivä oli otollinen, koska pelotellut superhelteet eivät ainakaan vielä ole päätyneet meille asti. Näitä kylttejä oli mietitty pitkään. Viimein ne hankittiin ystäväni Marin hyvällä avustuksella Pl
Seran mami oli ainoa, joka vastasi kaveripyyntööni Rauman koirat fb - ryhmässä. Mukavaa, jos jotkut muutkin olisivat uskaltautuneet, mutta hienon ystävän Sisu on saanut Serasta ja vice versa. Postaus on lähinnä kuvakimara, ja suurin osa kuvista on Seran mamin
Kävin viikko sitten Sisun kanssa koirakuiskaajalla. Kerron myöhemmin, kun alkaa selvitä saammeko epätoivottua käytöstä karsittua. Joka tapauksessa sain valtavasti uutta tietoa jo ensimmäisellä käynnillä! No mutta, aiheen piti olla Sisu ja Kettu. Alla kolme vid
Heppaan voi tutustua näin, lähes ilman stressiä, mutta entäpä kettuun? Liitän tähän Kaapon Kaikun kirjoitukseni. Miksi kirjoittaa kaikkea kahteen kertaan? Harmillista, etten saanut yhtä videota siirrettyä blogiin. Kettu koettaa kiivetä pitkin hortensian oksia
Animaatio: Fiinu jahtaa lunta. Molemmat niin rakkaat ja menetetyt. Ilmeistä päätellen just on juostu ja lujaa ympäri nurmikkoa. Otsikko on melkoisen kliseinen, mutta silti niin totta. Olen rypenyt pahassa olossa ja syyllisyydessä tämän viikon. Miksi en aikaise
En vieläkään tahdo uskoa todeksi, että eloisa, pirteä ja räväkkä Fiinumme on poissa! Yhtäkkiä, oikeastaan ilman minkäänlaista varoitusta. Jälkeenpäin on tietenkin hyvä olla viisas ja miettiä, olisiko pitänyt tehdä niin taikka näin, mutta lopputulos olisi ollut
Yllä on kauniita ja onnellisia kuvia Nipsusta. Mutta viime aikojen ilme oli ahdistunut, ja ilmeisesti hän oli sairastunut dementiaan, koska hallin lasittamoa alettiin käyttää vessana. Hän pääsi kyllä monta kertaa päivässä ulos, se ei ollut ongelma. Minäkin näi
Kuva on otettu 12.10., vertailun vuoksi seuraaviin kuviin. Sisu hyppäsi tuolilleni, jonne ennen ei ole yritettykään. Huom: viaton ilme. Ollaan tehty erilaisissa ympäristöissä kontaktiharjoituksia. Viime la pyörätiellä Sisu alkoi äkkiarvaamatta jahtaamaan autoj
Säätiedotus lupasi ensin kovaa sadetta, mutta onneksi säällä oli sen verran järkeä, että se vaihtoi sateen auringonpaisteeseen. Kilpailijoilla ja yleisöllä oli siinä suhteessa mukavat oltavat. Tarjoilupuoli pelasi: lihakeittoa, Kivikylän Huiluntuhtia, kahvia j
Oli aika jännää lähteä pennun kanssa "suurelle kirkolle", kun rokotukset sen sallivat. Herra on kyllä ollut joka paikkassaq cool. Aivan sama, jos mopo päristelee vierestä tai kikattava tyttölauma kulkee toisella puolen tietä. Mutta enemmän jännitti, miten ensi
Tämä telmimiskuva / sängyn peuhaaminen on otettu viikkoa ennen leikkausta, mutta nyt ollaan pidetty koirat aika lailla erillään. Pentu haluaa heti leikkiä, ja sen aika ei ole muutamaan päivään.Viime ma oli jännittävä päivä. Valvoin pari yötä ja vatvoin, miten
Molemmat saivat rokotukset ja aika väsyneitä olivat. Tosin ehtoolla jaksettiin lähteä auttamaan mamia kasvihuoneeseen. Rokotukset jakavat mielipiteitä, mutta minun tiedoilla ja taidoilla en näe muuta vaihtoehtoa kuin ottaa pennulle rokotteet. Minun koirilleni
Hiki on näytellyt Pikku-Sisun elämän alkutaipaleella isoa osaa. Miten kävikään näin huono tuuri, että tuli tällainen hellepurkauma! Meillä on onneksi vilpoiset kivilattiat, mutta silti. Ei olla voitu lähteä pähkäilemään suurelle kirkolle ohikulkijoita eikä men
Söpöläinen makaa näinkin. Nipsu tuli moikkaamaan minua autokatokseen. Siis silloin ma illalla, kun kotiuduimme Vuokatista. Minulla oli pentu sylissä, ja Nipsun muutenkin isot silmät laajenivat lautasen kokoisiksi. Kun laskin pennun maahan, vanha rouva ei ollut
Ammatinvalinnan vaikeutta. Siistijän ammatti ainakin kiinnostaisi, mutta on muutakin mielessä Sisu kotiutui heti, mutta Fiinulla oli sulattamista pennussaMinä kävin ensin sisällä viemässä hajuterveiset. Sisu tuli tietenkin yllätyksenä Fiinulle, koska emme me v
Kylläpä kesä meni äkkiä! Edellisessä postauksessa lupasin katsastella pentua vasta syksyllä, joten syksy kai sitten jo on. Oi voi, kaikkea kanssa . Ilmoituksia oli pakko ruveta selaamaan, ja kyselin sieltä sun täältä. Vuokatissa oli tarjolla yksi pitkäkarvaine
Hassu otos. Molemmat koirat ja mieheni likaiset haalarit. Tässä Väinö näyttää vielä terveeltä. Viimeinen kuukausi oli todella vaikea. Tiesin, että ikävän ratkaisun aika oli tullut. Librela-pistoksetkaan eivät enää antaneet sellaista myönteistä vaikutusta kuin
Monenlaista on ehtinyt tapahtua, mutta hyviä uutisia alkoi kuulua sen jälkeen, kun otin yhteyttä Henna-Maaret Kurkiseen eli www.vilmavet.fi. Ensinnäkin Librelac-pistokset kuukauden välein ovat auttaneet todella paljon! Väinö kulkee rapuissa mielellään (tosin k
Video on tältä syksyltä, ajalta ennen aikaista lumentuloa. Yhtenä iltana koira-aitauksesta alkoi kuulua epätavallista meteliä. Haukun sävy oli erilainen kuin tavallisessa vahtimisessa tai kun peurat tulevat pellolle syömään. Huutelin Fiinua ja Väinöä sisälle.
Iskä koronassa, lähihoitaja auttaa. Ruusukoira - VäinöMelkoisia uutisia siis koiranruokarintamalta. Todella surullista, koska taas jälleen viattomat eläimet ovat joutuneet kärsimään. Edelleen olen hyvillä mielin, että vuosia sitten päätin aloittaa koirien ruok
Saanko esitellä: Kristiina ja Hurtta!Kannen kuvan pitäisi esittää sakemannia, vaikka virallista rotua ei ollut olemassa vielä satoihin vuosiin. Noh, en viitsinyt pränkätä enempää vaan tyydyin tähän versioon. Ja onhan sakuja monen näköisiä. Minulla on vaan Väin
Ystävättäreni mustikkajahdissa Väinön ja Nipsun kanssa. Löysimme jopa noukittavaa!Väinön selkä on siinä mallissa, että hän joutuu syömään Neurontin - hermokipulääkettä. Viime viikolla olimme kontrollissa, ja veriarvot olivat mallillaan. Tässä juhannuspäivän ri
Upeissa auringonnousuissa olemme päässeet lenkkeilemään, mikä on minulle, ja tietysti myös koirille, valtava juttu. Jalka kestää nyt jo helposti 45 minuutin lenkin. Yhtä aikaa en molempia sakuja uskalla mukaan ottaa, mutta molempien kanssa koetan tehdä joka pä
Tätä kohdetta oltiin viime viikonloppuna siivoamassa ja tyhjentämässä. Hommaa oli jo aloiteltu, mutta silloin en pystynyt haavan vuoksi lähtemään mukaan. Tässä siis myynnissä oleva kiinteistö. Tonttia on noin viisi hehtaaria, josta metsää on kolmisen hehtaaria
Fiinun kanssa on sattunut ja tapahunut, aivan liian kanssa. Tämän, mitä nyt tässä kerron, olisin voinut helposti jättää pois Neidin sattumusluettelosta.Päätin aikaisemmin, että kirjoitan vasta, kun olen selvillä vesillä, mutta koska niitä ei ala näkymään, para
Näin komeassa pakkaskelissä lenkkeilimme Fiinun ja Väinön kanssa sunnuntaiaamuna. Emmekä tavanneet ketään, emme edes ainutta autoa nähneet. Lenkkimme oli siis turvallinen sekä minulle että kanssaihmisille. Näin meillä maalla Lähistöllä liikkuu kaksi kaurislaum
Tämä kuvakollaasi on esiintynyt muuallakin, mutta se on niin söpö, että minunkin piti jakaa se. Mitä luulet, onko kuvissa 1, 2 vai 3 koiraa?Valitan, että koirablogissa ei ole lehtikään liikahtanut, ja puutarhablogin puolella olen kertonut syyn blogien hiljaise
Suloista! Leppisperhe on kokoontunut miettimään, mistä löytyisi oiva talvisuoja. Eiköhän tällä pihalla koloja riitä.Apassi on lähettänyt minulle monta kuvaa, (kiitos niistä!) joissa hän nauttii raikkaista ulkoiluilmoista. Alla muutama otos.Pikku marakattiAdalm
Kokeilen tätäkin kanavaa, sen verran hankalaksi tyttöjen välit ovat menneet. Fiinu ei luovuta asemaansa Nipsulle, vanhemmalle nartulle, eikä Nipsu suostu antamaan periksi. Rähinät ovat melkein jokapäiväisiä. Verta ei ole viime aikoina vuodatettu, mutta tilanne
"Mamin syli on maailman turvallisin paikka."Aloitettiin tutustuminen varovasti. Vänä oli kyllä heti tilanteen tasalla: ai joo, se on pentu. Haukkuminen loppui siihen. "Oi kamala, kun sillä on iso ja musta naama!""Auttakaa, se nuuhkii!""Ei tässä taida kuinkaan
