Kirjoitan uusia näkökulmia vanhaan Raamattuun
Muistatko raamatun kertomuksen erämaavaelluksen ajalta, jossa kansa napisi veden ja ruuan puutteessa, ja Jumala lähetti käärmeitä puremaan heitä. Virkistä muistiasi ja lue 4.Moos. 21:4-10. Jos luet kertomuksen käännöksenä – kuten todennäköisesti teet – saat as
Filosofia on nyt kovassa huudossa. Ihmiset etsivät filosofeilta vastauksia ihmisenä olemisen ongelmiin. Ennen muuta: miten saavuttaa hyvä elämä? Vastaus on yleensä sama: älä tee vahinkoa toisille, elä sopusoinnussa luonnon kanssa, kunnioita kaikkia ihmisiä. Nä
Olemme lähestymässä juhannusta, ja sehän on Johannes Kastajan päivä. Mutta voisihan sitä tämän juhlan alla miettiä myös Johanneksen evankeliumia, koska sekä Kastajalla että Evankelistalla on sama nimi, joka tarkoittaa Jumala on armollinen. Johanneksen evankeli
Usein ihmiseltä kysytään: Uskotko Jumalaan? Tähän on kuitenkin vaikea vastata, sillä ensin pitäisi määritellä, minkälaisesta jumalasta on kyse. Raamatussakin asia on moniselitteinen, mutta ei kuitenkaan ylivoimaisen vaikea. Yritän tässä vähän avata asiaa. Raam
Mediassa on viime aikoina runsaasti käsitelty Mäkipelto-Huotarin kirjaa Sensuroitu. Raamatun muutosten vaiettu historia (Otava 2023). Kirjassa esitellään runsaasti esimerkkejä siitä, miten raamatun teksti on ”elänyt” vuosisadasta toiseen eikä alkuperäistä raam
Ukrainan sodan tähden monet etsivät raamatusta jotain yhtymäkohtaa sotimiselle, erityisesti Venäjän sotimiselle. Sellaiseksi tarjoutuu selvästi Joosuan kirja, koska siellä soditaan, tapetaan "vihollisia" surutta, ja valloitetaan maata omaksi. Mutta mikä on Joo
Satuin lukemaan Timo R. Stewartin kirjan Luvatun maan lumo. Israelin kristityt ystävät Suomessa. Muistan hyvin, miten vuonna 1967 osallistuin yleiseen innostukseen, kun ns. kuuden päivän sodan tuloksena Jerusalem liitettiin Israelin valtioon. Tuo kirja kuvaa h
Meidän on vaikeaa ymmärtää raamatun sanomaa, koska nykyinen yhteiskunta on erkaantunut kauas siitä, mikä oli raamatussa merkityksellistä. Esimerkkinä vaikka synnytys. Ennen nainen tiesi, että hänen tehtävänsä oli synnyttää, luoda toledot eli ”sukujatkumo” perh
Tunnemme hyvin jouluevankeliumin, ja jotkut osaavat sen ulkoa. Mielessämme näemme sen ikäänkuin näyttämönä, jossa tapahtuu paljon. Mutta oliko kaikki todellisuudessa juuri niin? Näin on voinut olla, tai sitten aivan toisella tavalla. Meillä ei ole muuta tietoa
Luterilaisessa maassa kun elämme, niin meille on tuttua ajatus siitä, että hyvien tekojemme tähden – on niitä sitten tai ei – me emme pelastu, vaan yksin armosta. Perusteena pidetään Efesolaiskirjeen kohtaa: ”Armosta Jumala on teidät pelastanut... Pelastus ei
Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Ottakaa Pyhä Henki. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksiannetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi.” (Joh. 20:22) Tämän raamatunlauseen me tunnemme ja siihen perustuu synnintun
Tunnemme kaikki Vanhan testamentin kertomuksen mannasta, jota israelilaiset söivät erämaassa ja siten pysyivät hengissä erämaavaelluksen 40 vuoden aikana. Mutta he kuolivat kuitenkin ennen pitkää, kukaan ei jäänyt henkiin. (2. Moos.16; 4.Moos.14:26-35) Manna e
Useimmille tulee mieleen, että se on se lämmin tunne, jota tunnemme toista kohtaan. Valitettavasti täytyy taas olla toista mieltä kuin enemmistö: Raamatussa rakkaus ei ole esisijassa tunnetta, vaan se on tekoja.Jumala on rakkaus – tämän me tiedämme, ja tästä l
Kaikki muistamme Luukkaan evankeliumin alun kertomuksen, jossa Maria ”nousi ja kulki kiiruusti vuorimaahan” ja meni tapaamaan Elisabetia, ja miten lapsi hypähti hänen kohdussaan. Jos luemme kertomuksen (Luuk.1:39-41) vain suomen kielellä ja ajattelemme sitä va
Kirkkokalenterin mukaan elämme nyt apostolien paaston aikaa. Jakso alkaa Kaikkien Pyhien sunnuntain jälkeen ja jatkuu apostolien Pietarin ja Paavalin päivään kesäkuun lopulla. Apostoli on sanana meille tuttu, mutta niin on postikin. Samasta juuresta molemmat l
Näinä aikoina nousee monen mieleen yhä uudestaan kysymys Miksi? Miksi Jumala sallii tällaisen pahuuden, mitä näemme Ukrainassa? Miten Venäjän ortodoksinen kirkko voi olla mukana tässä pahuudessa? Miksi? Miksi?Tähän on olemassa vain yksi vastaus: Me emme tiedä.
Tiedämme, että Paavalin kirjeet olivat ensimmäiset kristilliset dokumentit, ja evankeliumit kirjoitettiin vasta kirjeiden jälkeen. Siksi evankeliumeissa on paljon samaa kuin Paavalin kirjeissä, mutta yksi asia on uusi: evankeliumeissa päähahmona on mies nimelt
Olemme tottuneet näkemään Vanhan testamentin Jumalan koston Jumalana. Hän sanoo: "Kosto on minun" ja varoittaa ihmisiä kostamasta kärsimäänsä vääryyttä millään tavalla. Mutta jotain mekin voimme tehdä, ja ihan "laillisesti". Me voimme kostaa pahan hyvällä, ja
entiseltä nimeltään Ilmestyskirja, alkukielellä Apokalypsis Ioannou, on aina kiehtonut ihmisten mieliä niin kuin vain hyvä tarina voi. Raamatun kertomuksethan ovat tarinoita, joiden tarkoituksena on opettaa jotain, ei olla viihdykkeenä, muttei myöskään minään
Meille Suomessa on itsestään selvää, että halutessamme voimme tarttua suomenkieliseen raamattuun ja lukea sieltä, mitä itse haluamme. Tämä käytäntö on peräisin luterilaisesta kirkosta. Ortodoksisissa kulttuureissa se ei ole ollut aina itsestään selvää. Vielä 1
Nämä sanat esiintyvät usein Uudessa testamentissa. Ovatko ne vain paikkakuntien nimiä, vai olisiko niillä muutakin sanomaa? Raamatun kirjoittamisen aikoihin paperi (eli pergamentti tai papyrus) oli kallista, eikä sitä kannattanut käyttää turhiin maalailuihin.
Olen aikoinaan pohtinut paljonkin, mistä ovat peräisin ne kirkkovuoden juhlat, joita nykyään vietetään ympäri maailmaa, ja kirjoittanut aiheesta kirjankin. Raamatusta löydämme vain muutamat niistä. Jos kerran raamattua ei pidä ottaa historiallisena kirjana, -
”Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa. En minä ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan...” (Matt. 10:34) Tätä lausetta on joskus käytetty perusteena sotavoimien hyväksymiselle, ja sille, ettei maailma tule toimeen ilman aseita. Sellais
Raamattua tulisi lukea ilman yhtäkään ennakko-odotusta tai selitystä, vain sellaisena kuin se on. Mutta meille on jo koulusta lähtien opetettu käsitys raamatun ”teologiasta” eli selitys siitä, mitä se todella meille kertoo. Esimerkiksi olemme kuulleet usein sa
Vuosikymmeniä sitten istuin Helsingin yliopistossa luennolla, jossa arvostettu professori luennoi raamatun alkukertomuksista. Nyt oli käsittelyssä Abrahamin koetus: Iisakin uhraaminen (1.Moos. 22). Ensin käytiin teksti huolellisesti läpi alkukielellä, selitett