Pienet tarinat
pienettarinat.blogspot.comKirjoittelen pieniä tarinoita, enemmän tai vähemmän fiktiivisiä. Joskus saattaapi jokunen runokin eksyä mukaan.Kulttuuri2Seuraa mua!Sijoitus 69. (kulttuuri) ja >500. (kaikki blogit)
Ladattu tunti sitten.
Pienet tarinat - postaukset
Pienet tarinat
Pakkomielteisesti väärään suuntaan
150. Pakkomielteisesti väärään suuntaan Verhot heiluivat. Päivittäin nainen vahti pihan tapahtumia, nyt huusi avatusta ikkunastaan rumasti lapselle,...Pienet tarinat
”Giljotiini, giljotiini, huishuishuis”
En saa tekstiä samankokoiseksi. Olen pahoiillani., kun en itse hakua korostaa mitään.49. ”Giljotiini, giljotiini, huishuishuis”, hoilasi tyttö ja...Pienet tarinat
"Giljotiini, giljotiini, huishuishuis"
149. "Giljotiini, giljotiini, huishuishuis", hoilasi tyttö ja kohotti viinilasin huulilleen. Enää ei ahdistanut kuten tovi sitten. Juomalaulu oli...Pienet tarinat
Mielen kalterit
148. Mielenkalterit Mies lupasi tulla, ei tullut. Lupasi olla, jäädä yöksi, lähti kesken yhteisen illan. Valehteli kaiken, kaiken. Vähitellen naisen ystävät sanoivat yksi toisensa perään lähes samoilla sanoilla: - Etkö...Pienet tarinat
Kielitaitoisesti
147 Kielitaitoisesti‒ Äiti, hassua, kun tätä kutsutaan poninhännäksi, sanoi Vilma äidilleen, joka sitoi hänen pitkiä vahvoja hiuksiaan kuminauhalla kiinni. Kyläily lasten isovanhempien luona oli päättymässä. Vanhemmat...Pienet tarinat
Iltapuuhia
146. Iltapuuhia Mies myhäilee tyytyväisenä vaimon jäätyä yläkertaan vauvaa hoitamaan. On hänen siivousviikkonsa ja mikäpä on antaa imurin laulaa, kun vaimo ei ole epäluuloisena kurkkimassa tekeekö hän nyt kaiken täysin...Pienet tarinat
Se ainoa oma
145. Se ainoa oma Kuka minä olen? Nyt eläkkeellä hän mietti sitä useammin, vaikka oli sitä toki ennenkin joutunut pohtimaan. Mutta oli ollut työ, joka oli merkinnyt hänelle paljon ja josta hän oli tunnistanut itsensä....Pienet tarinat
Rakkauden haju
145. Rakkauden haju(Luonnos) Hän, Alkueläin, oli heti tiennyt, ettei miehestä pääsisi noin vain eroon. Hän ei ollut koskaan erityisemmin välittänyt sitoutumisesta. Varsinkin nuorena täytyi saada kulkea omia polkuja, ja...Pienet tarinat
Ulkoistettu
144. Ulkoistettu Oli syksyn viimeiset päivät, sen verran lämmintä, että hän istahti parvekkeen tuolille. Puissa oli enää vain harvakseltaan lehtiä. Maisema oli rauhoittava. Puut sen tekivät, tarjosivat lempeyttään,...Pienet tarinat
Huvila hedelmäpuutarhassa
143. Huvila hedelmäpuutarhassa Kesän alussa olivat tytöt tehneet läheiseen metsään risumajan. He olivat parhaat ystävät ja keksivät mitä hauskimpia leikkejä. Mielikuvituksella ei ollut...Pienet tarinat
Toivo huomisessa
142. Toivo huomisessa Takana mustat vuodet, joita oli olut liikaa. Hän oli halunnut vain nukkua. Lasten lähdettyä kouluun hän paineli takaisin sänkyyn. Herätyskello soisi tuntia ennen ensimmäisen lapsen paluuta kotiin....Pienet tarinat
Kun koti on liian kaukana
141. Kun koti on liian kaukana Se tapahtui päivää ennen kuin lähtökäsky tuli. Nuori tyttö oli käynyt mummiaan tapaamassa. He olivat viettäneet muutaman tunnin yhdessä. Isoäiti oli tapansa...Pienet tarinat
Jäähyväiskortti
140. Jäähyväiskortti Hän oli jatkanut vuodella eläkepäiville jäämistä. Silti jo sydäntä kaihersi jättää tämä kaikki, nämä lapset, joihin hän oli kiintynyt, työ, joka oli merkinnyt hänelle kirkkaasti enemmän kuin moni...Pienet tarinat
Päiväkotielämää
139. Päiväkotielämää Päiväkodin lastentarhanopettajan pieneen hullutteluun ja leikkimieleen lapsiryhmä oli jo tottunut. Tosin syksyn uudet lapset hymyilivät vielä hieman hämmentyneinä, kun hän oli eteisessä...Pienet tarinat
Tärkeä kysymys
138. Tärkeä kysymys Pieni ihminen, jolta ei r-kirjain luonnistunut, seisoi tuohtuneena oviaukossa soiettuaan ovikelloa. Kolmevuotias Emilia katsoi posket punaisina ja kysyvänä äitiään, huokaisten.‒ Äiti, miksi kaikki...Pienet tarinat
Metsä
137. Metsä Valkoinen, häikäisevän valkoinen, kuin jostakin kartanosta irrallaan oleva pylväikkö oli heidän edessään. Hän oli ollut siskonsa kanssa hiihtämässä läheisessä metsässä. Silloin sitä ei vielä oltu rakennettu...Pienet tarinat
Täysinpalvellut
135. Täysinpalvellut Vuoden verran hän oli katsellut tuhottua sohvaansa. Parhaansa mukaan paikattuaan sitä ja peiettyään sen kauniilla kankaalla se oli saanut edustaa kaikkia maailman sohvia, jossa oli loikoillut jokin...Pienet tarinat
Talviuintia
134. Talviuintia Anna juoksi kohti ystävänsä kotia. Hän oli yökylään menossa Annikan luo. Nämä olivat elämän parhaita hetkiä. Taakse jäi koti ja kaikki se huoli ja pelko, joka asui siellä, varsinkin tänään, kun isä oli...Pienet tarinat
Sinua, sinua rakastan
133. Sinua, sinua rakastanLöytää ihminen, toinen ihminen, joka näkee sinut, kuuntelee ja kuulee, jolle voit ja saat olla niin tosi, ettet enää meinaa mahtua omiin nahkoihisi. Se on siis...Pienet tarinat
Minimaailma
132. Minimaailma Alakerrassa isoäiti ja tyttösten vanhemmat loikoilevat sohvalla. Mummin jalat ovat turvoksissa ja siksi hän on nostanut jalkansa rahille. Se helpottaa oloa. Tunnelma on kotoinen. Tytär kuuntelee...Pienet tarinat
Tatuointi
131. Tatuointi Kaikki oli muuttunut, kuin koodi, josta hän ei ollut tiennyt, olisi murrettu. Siihen tarvittiin vain hetki, kaunis elokuinen ilta, vieras ihminen, äkkiä tutuksi tullut. ‒Miten sellainen tapahtuu, miten...Pienet tarinat
Hylätty
130. Hylätty Hän kulki kiertotietä kauppaan. Nyt hän ei kestäisi, että kohtaisi hänet ja oli varmistanut kellon ajan. Mies olisi varmaankin jo kotonaan, ei töistään tulossa kuten edellisenä iltapäivänä, jolloin hän oli...Pienet tarinat
Ilta
129. Ilta Hän käveli kohti ravintolaa. Oli lämmin elokuinen ilta, juuri sellainen, jollainen vain elokuussa saattoi olla, hunajaisen pehmeä. Hän meni sisälle ja tilasi juomansa. Terassilla istui mies, joka näytti häntä...Pienet tarinat
Déjà vu
128. Déjà vu Eri kaupunki, eri mies. Ja vuosikymmenet välissä. Hän oli ollut nuori, tuskin kahtakymmentä ja niin kovin rakastunut. Mies, häntä paljon vanhempi, oli kyllä varoittanut ettei ehtisi olla kauaa. ‒Mutta olisi...Pienet tarinat
Paluu
128. Paluu Hän kävelee tiellä. Kaukana pellon poikki juoksee koira lujaa vauhtia häntä kohti. Samassa se on hänen luonaan ja nainen tunnistaa sen vanhaksi harmaantuneeksi, rhodesian ridgebackikseen, Sarabiksi. Koira...Pienet tarinat
Perhonen
127. Perhonen ”Kirjan Maria puhkaisi kotelonsa, nousi siivilleen. Viisi päivää, viisi yötä pysähtymätöntä kohtaamista. Viisi vuorokautta läsnäoloa, toisen ihmisen rävähtämöntä, kokonaista läsnäoloa. Ei Maria ollut...Pienet tarinat
Eräs äitienpäivä
126. Eräs äitienpäivä Sunnuntailapsi nukkui kopassaan, viikon vanha pienokainen. Lapsi äänteli ja hän meni kopan luo. Kaunis lapsi. Täydellinen. Kohta vauva heräisi syömään. Rintoja puristi jo. Lapsi avasi silmänsä,...Pienet tarinat
