Viiden suomalaisen katolisen teologin yhteisblogi, jolla julkaistaan jotain uutta joka maanantai. Teologiaa, kirja-arvioita, kulttuuria. Kirjoittajina Emil Anton, Oskari Juurikkala, Joona Korteniemi, Eetu Manninen ja Juho Sankamo.
Tässä kirjaesittelyssä yhdistän kolme kirjaa, jotka sain arvostelukappaleina esiteltäviksi. Ne ovat keskenään jonkinlaisessa jatkumossa. Ensinnäkin Norman Tannerin Uusi lyhyt katolisen kirkon historia (Katolinen tiedotuskeskus 2025) esittelee nimensä mukaisest
Juhani Raattamaata (1811-1899) on kutsuttu Pohjolan suurimmaksi maallikkosaarnaajaksi (näin Aulis Zidbäck, 1900-luvun johtava Raattamaa-tutkija). Raattamaa oli katekeetta, koulumestari ja lestadiolaisen herätysliikkeen kakkosmies Lars Levi Laestadiuksen rinnal
Piispa Raimo Goyarrolan kirja Jään murtaminen on lukukokemus, joka avaa ikkunan isä Raimon mielenmaisemaan, ajatuksiin ja kutsumukseen – ja myös Suomen Siionin tulevaisuuteen. Isä Raimo tunnetaan kertomuksistaan, joissa on usein hengellistä viisautta ja huumor
EMIL ANTON Nikean ekumeenisen kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlavuosi alkaa kääntyä kohti loppuhuipennustaan. Paavi Leo XIV matkustaa huomenna ensimmäisenä apostolisena vierailunaan Turkkiin, Istanbuliin eli entiseen Konstantinopoliin, missä nikealais-konstan
MARKKU KORTENIEMI Kielihistorioitsija, kväänin kielen lehtori, dos. Mikko K. Heikkilältä on juuri ilmestynyt uusi teos ”TARUISSA ON TOTTA – Suomalaisen perimätiedon ylenkatsottu historiallinen arvo” (288s) Warelian kustantamana. Kirjan kansikuva viittaa Vesila
EMIL ANTON Anna-Maija Raittilan (1928-2012) nimi on monille tuttu erityisesti virsien yhteydessä. Raittilaan saatetaan osata yhdistää myös Taizé, Sinapinsiemen ry ja Hiljaisuuden ystävät ry. Tässä artikkelissa tarkastelen häntä lestadiolais-katolisesta näkökul
Jatketaan vielä Jumalan synty -kirjasta sen verran, että siinä esiteltiin “Isän ja Pojan historiaa”, mutta Pyhä Henki taisi jäädä oikeastaan kokonaan pois. No, onneksi tämän puutten korvaa – ja aivan eri otteella – helluntailaisten dogmatiikkasarjan viides osa
Tällä viikolla huipentuu Nikea1700-juhlavuosi, nimittäin huomenna 20.5. tulee täyteen tasan 1700 vuotta Nikean kirkolliskokouksen avaamisesta. Jos Luoja suo, olen tämän ilmestyessä aloittamassa juuri Suomen Ekumeenisen Neuvoston kanssa matkaa Istanbuliin ja Iz
Taas on lyhyessä esittelyssä noteeraamisen arvoinen kirjallinen ekumeeninen teko. Ja samoin kuin viime viikolla, tekijän nimi on Timo. Timo Junkkaala on jäänyt jo pari kertaa eläkkeelle, muttei näköjään voi mitään sille, että hyviä kirjoja pukkaa ja pulppuaa u
Paavi Franciscuksen kuolemasta on kaksi viikkoa, hänen hautajaisistaan hiukan yli viikko. Suruaika jatkuu, seuraavan paavin valitseva konklaavi alkaa ylihuomenna eli 7.5. Toisaalta myös pääsiäisaika jatkuu eli eletään myös iloaikaa. Siksi lienee sopiva hetki m
EMIL ANTON Helluntailaisen Aikamedian viime vuonna julkaisema kirja Kristuksen jalanjälki on aikamoinen ekumeeninen teko. Kirja on helluntailaisen toimittajan Anssi Tiittasen ja katolisen ex-ulkoministerin Timo Soinin yhteistyön tulos. Kirja kertoo Soinin eläm
Paavi Franciscus (1936-2025) nukkui pois tänään aamulla. Vähän aikaa sitten sain luettua Franciscuksen omaelämäkerran Spera – Toivo. Se piti alun perin julkaista vasta paavin kuoleman jälkeen, mutta se ehdittiinkin julkaista lopulta jo ennen sitä, tammikuussa.
EMIL ANTON Kun näemme ristin, oletamme tietävämme siitä kaiken tai ajattelemme, ettei siinä ole mitään tiedettävää: “Taas yksi risti.” Todellisuus on kuitenkin paljon tätä syvällisempi ja värikkäämpi: ristinpuulla on historia, joka ulottuu aina paratiisista tu
On meneillään pääsiäispaasto ja sen ydinvaihe, syvä paasto. Pyhä viikko alkaa. Paasto on erityistä armon aikaa, ”valoisaa surua”, kuten ortodoksit asian kauniisti ilmaisevat. Kokemukseni on, että paaston aikana voi tapahtua pieniä ja suuria ihmeitä, kääntymyks
EMIL ANTON Ville Mäkipelto, Juha Pakkala ja Raimo Hakola ovat kirjoittaneet populaariteologisen tietokirjan Jumalan synty: Isän ja Pojan kätketty historia (”kätketty” lisättiin otsikkoon jossain työvaiheessa). Kirjan idea ja kansi ovat erinomaisia, ja aihekin
Vaikka uusi vuosi on jo melko pitkällä, toivotan kaikille blogin lukijoille siunattua alkanutta vuotta 2025! Yksi tavoitteistani alkaneelle vuodelle on se, että yritän tänä vuonna kirjoittaa aktiivisemmin tänne. Voitte rukoilla sen puolesta. Alkanut vuosi on k
Adventin ja joulun kunniaksi vielä toinen blogipostaus tälle vuodelle! Ensi vuosi 2025 on Nikean kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlavuosi, ja sen tiimoilta vanhan kirkon kristologia, kolminaisuusoppi, kirkolliskokoukset ja ylipäätään dogmihistoria ovat nyt poi
EMIL ANTON Hyvää syksyn alkua! Blogilla on ollut hiljaista, kun luovuimme pakkorytmistä – kukaan ei ole ehtinyt tai jaksanut kirjoittaa ainuttakaan juttua koko vuonna. Kahdeksan kuukauden tauko tuli itsellenikin tarpeeseen, mutta nyt on hetki aikaa ja myös sis
Vuosi lähenee loppuaan. Käsillä on vuoden viimeinen blogi. Menen suoraan asiaan: Katolista hapatusta -blogi on toiminut nyt täydet seitsemän vuotta. Ensin julkaisimme joka maanantai, saimme jopa lisävoimia, mutta sitten jouduimme viidenkin teologin vahvuudella
JUHO SANKAMO Protestanttisessa Raamatussa ei (yleensä) ole Sirakin kirjaa, kuten ei muitakaan deuterokanonisia (apokryfi-) kirjoja. Pitäisikö olla? Nyt katsotaan Sirakin kirjaa ja pohditaan, millainen näky missiosta tässä kirjassa on. Olen nimittäin sitä mielt
Sirakin kirjan esittely on haastavaa, koska tässä 51 lukua pitkässä kirjassa on jutun juuria vaikka kuinka paljon. Tässä ensimmäisessä Sirakia käsittelevässä blogissa (1/X) käsittelen Sirakin kirjan syntyhistoriaa. Sirakin kirjassa korostetaan ylipapin roolia.
Vihdoin pääsen arvioimaan Ville Mäkipellon ja Paavo Huotarin kohukirjan Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia (Otava 2023). Sitä on toki jo arvioinut moni muukin, ja syystä. Teos pääsi (tekijöiden yllätykseksi) Vuoden kristillinen kirja -finaaliin ja
Liityin katoliseen kirkkoon toukokuussa 2018. Ennen sitä kirjoitin silloiseen Hulluinhuonelainen -blogiini juttusarjan, joka käsitteli kriittisesti vanhoillislestadiolaisuuden (vl) opetuksia ja senhetkistä tilaa (1, 2, 3, 4, ja 5 – suurin osa näistä on julkais
Reilu kuukausi sitten sain olla nimipäivänäni Radio Patmoksen aamuvieraana otsikolla Irakilaisempi kuin luulit. Siinä yhteydessä tapasin Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtajan ja Helsingin yliopiston dogmatiikan dosentin Juha Ahvion, joka ystävällisesti lahjoi
Syyskuun 10. päivä julkaistiin uushenkisellä Shadow Camera -kanavalla haastattelu, jossa kerron hengellisestä tiestäni ja Opus Deistä. Videon lopussa esiin tulee myös kysymys dialogista katolisuuden ja uushenkisyyden välillä. En itse ollut ajatellut asiaa palj
Professori Osmo Pekonen (1960-2022) oli erittäin monipuolinen kulttuurihenkilö, kaksinkertainen tohtori, matemaatikko, kulttuurihistorioitsija ja katolinen käännynnäinen, joka menehtyi yllättäen pyöräilymatkalla Ranskassa 12. lokakuuta 2023. Hänen ystävänsä ov
Luterilaisia – vanhempia ja nuorempia – on viime vuosina liittynyt useampia katoliseen kirkkoon. Kovan tason akateemisten teologien – esimerkiksi Pauli Annalan ja Kaarlo Arffmanin – ohella liittyjien joukossa on ollut kohtalainen joukko herätysliiketaustaisia
Vuonna 1950 katolinen kirkko julisti kirkon viralliseksi dogmiksi, että Neitsyt Maria otettiin taivaaseen hänen maallisen vaelluksensa lopulla. Miksi tällainen asia piti julistaa uskontotuudeksi? On ehkä hyvä huomioida, millaisessa historiallisessa tilanteessa
Blogimme jää aiempien vuosien tapaan kesätauolle heinäkuun ajaksi. Seuraava blogiteksti ilmestyy siis näillä näkymin 7.8. Blogin kannalta kuluneen vuoden ensimmäinen puolisko on ollut hyvä. Näyttökertoja on ollut 49500 ja vierailijoita 14850. Varsin aiempien v
JOONA KORTENIEMI On alkanut kesä ja loma-aika. Se on mahdollisuus perehtyä syvällisemmin tarkempaa pohtimista vaativiin kysymyksiin. Yksi sellainen voisi olla länsimaista kulttuuripiiriä vaivaava kulttuurisota-asetelma, josta olen aiemmin kirjoittanut esimerki
