Tässä blogissa ei ole rajattu aihetta, vaan artikkelit seuraavat eri elämänvaiheita ja ympärillä tapahtuvia sattumuksia. Kirjoitukset käsittelevät maalla asuvan perheen arkista elämää. Elämä on aaltoliikettä, niin on tämäkin blogi.
Sunnuntai-ilta. Juuri se hetki, kun on vaihtanut verkkarit jalkaan, päättänyt, ettei enää tee mitään järkevää ja miettii, pitäisikö vielä syödä pari voileipää. Sitten ovikello soi. Ensimmäinen ajatus: ”Kuka ihme tähän aikaan?” Kun avasin oven, vastassa olivat
Mies oli jo pitkään unelmoinut asuntoautolla matkustamisesta. Minä en asiasta juurikaan ollut innostunut, mutta hyvän parisuhteen nimissä lähdin mukaan. En siksi, että asuntoautoretki olisi ollut omalla toivelistallani edes sadan ensimmäisen joukossa, vaan sik
Saimme kotiimme arvovieraan, kun lapsenlapsi tuli päiväksi käymään. Vierailua oli valmisteltu lähes samalla pieteetillä kuin kuninkaallista valtiovierailua – tosin hieman pienemmällä budjetilla. Mietin valmiiksi tarjottavan ruuan ja leivoin heti aamutuimaan to
Kaveri, läheinen, bestis, kuoma, luotettu, toveri, uskottu. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Mutta yhtä kaikki, ystävä seisoo rinnalla, kuuntelee ja ymmärtää. Ystävään voi luottaa. Hän ei kerro eteenpäin valtiotason salaisuuksia, ei pankkitilin saldoa eikä v
On rikkaus saada tavata lapsenlasta säännöllisesti. Ei vain juhlissa tai kuvien kautta, vaan oikeasti – ihan oikeina hetkinä, keskellä tavallista viikkoa. Lapsi on kuin pieni säteilylähde, joka valaisee kaiken ympäriltään. Tässä hetkessä isovanhemmuus ei ole s
Ajattelin herättää henkiin vanhan hittireseptin vuosien takaa: piparikupit. En ollut niitä koskaan aiemmin leiponut, mutta minulla oli hyvä ja luotettava joulupipareiden ohje omasta takaa, joten miksipä en olisi tarttunut haasteeseen. Ohjeessa sanottiin, että
Autotalli kaipasi kipeästi pihavaloja, joten pakkasimme miehen kanssa itsemme autoon ja suuntasimme Raisioon. Minä näin samalla tilaisuuteni tulleen ja ehdotin sivulauseessa, että kun kerran siellä päin ollaan, poikettaisiin myös Ikeassa. Olin jo aiemmin valin
Tällä viikolla perheemme älykkyystilastot kohosivat jälleen uuteen sfääriin. Keskimäärin vauvat oppivat taputtamaan ja heittelemään tavaroita noin 11–12 kuukauden iässä, mutta meidän suvussa evoluutio on ottanut pienen varaslähdön. Niinpä yhdeksänkuinen lapsen
Käsi tunnusteli kevyesti laudan karheaa pintaa. Tänään olisi vuorossa maalausurakka; monta metriä autotallin kulmalautoja, ikkunoiden pielilautoja ja smyygilautoja. Ajatus oli työn suorittamisesta, jonka kautta laudan puhdas pinta muuttuisi joksikin pysyvämmäk
Tiedätkö sen hetken, kun ajat kohti uutta osoitetta navigaattorin ohjeilla? Radio soi, elämä rullaa – taustalla pauhaa 2000-luvun alun hittibiisi, joka saa sinut tuntemaan itsesi hieman liian itsevarmaksi. Ja sitten navigaattorista kuulu itänaapurin korostukse
Viime viikolla kuopus tuli pitkästä aikaan käymään. Hänellä oli mukanaan oma pieni – tuo kirkassilmäinen sekoitus energiaa ja auringonpaistetta. Kun he astuivat ovesta sisään, kotimme täyttyi jälleennäkemisen ilosta. Kuopus, joka juuri oli siirtynyt kesälomalt
Lapsenlapsi on luonnollisesti kehittynyt huimaa vauhtia viimeisten viikkojen aikana. Ensivaikutelman voimaan pitää jälleen uskoa. Hän todella vaikuttaa kaikkia kanssavauvojansa älykkäämmältä. Epäilen, että hän osaa kohta derivoida ja luetella maailman maat aak
Mies lähti viikonloppuna jokakesäiselle moottoripyöräretkelle kavereidensa kanssa. Kyseessä on neljän miehen viikon kestävä turnee ja tänä vuonna kohteena on Itä- ja Pohjois-Suomi. Minulle tämä viikko on… no, sanotaanko nyt varovasti, että vähän erityyppinen l
Lähtötilanne kuulosti yksinkertaiselta: ”Päivitetäänpä talon väri.” Mutta siinä, missä ennen riitti valkoinen, punamulta tai keltainen, nyt värikarttoja on enemmän kuin pikkukylän postilaatikoita. Päädyimme lopulta miehen kanssa kahden värin finaaliin – vihreä
Olin viikonlopulla muutamana eri päivänä talkootöissä Herättäjäjuhlissa Salossa. Kun esikoinen kuuli tästä, hän katsoi minua hetken epäluuloisesti ja kysyi: ”Oletko saanut jonkun uskonnollisen herätyksen?” Mutta ei, kyse ei ollut sen suuremmasta hengellisestä
Kirjoitin aiemmin, kuinka tärkeää on saada puhua myös niistä hetkistä, kun elämä ei ole kevyttä tai kirkasta. Sillä vaikka valo on aina jossain olemassa, se ei aina heti näy. Nyt, ensimmäisen yön jälkeen uudessa kodissa, huomaan tämän ajatuksen konkretisoituva
Juhannustansseissa tuli taas huomattua, että on auttamattomasti jäänyt jälkeen nykyisistä tanssikuvioista. Oli tanssin laji mikä tahansa – valssi, humppa, bugg tai vaikka nykytanssilla maustettu polkka – kaikki askellettiin fuskun askelin, käden ali viennein j
Peltohommat, radio ja Tuure Kilpeläinen. Siinä kolmikko, joka yllättäen pysäyttää. Tuure Kilpeläisen uusi kappale ”Auta mua” kertoo tarttuvalla poljennolla suomalaisten tavasta vastata muka vaarattomaan, viattomaan ja ystävälliseen ”miten menee” – kysymykseen
Jotkut saattavat kohotella kulmiaan, kun kuulevat että nukumme mieheni kanssa eri huoneissa ja toistaiseksi vielä eri kerroksissakin. Ja rehellisesti sanottuna se on ollut yksi parhaista päätöksistä, mitä olemme tehneet. Olen yli kuusikymppinen nainen, ja minu
Tässä maailmassa ei ole pulaa pelottavista uutisista, kiireistä tai alati muuttuvista säätiloista, silti yksi asia on varmaa: meidän sukuumme on saapunut ilon suurlähettiläs. Viisi kuukautta vanhan lapsenlapsen hymypäivystys on käynnissä 24/7 – ilman vuorolist
Kun muuttopäivä alkaa lähestymään, konkretisoituu mieheni hirveän suuri vaatemäärä. Yhdestäkään vaatteesta ei luonnollisestikaan voi luopua, koska niitä saattaa tarvita, vaikka marjametsässä, vaikkei hän siellä ole juuri koskaan käynytkään. Ensin löytyi yksi t
Äideillä on supervoima, joka ei pidä meteliä itsestään: he osaavat olla oikeassa paikassa juuri silloin, kun joku tarvitsee syliä. He voivat kuulla hiljaisuuden sävyt, nähdä selitysten taakse ja rakastaa silloinkin, kun emme ole ihan helpoimmillamme. Äidin sup
Aina ennen ihmettelin niitä tyyppejä, jotka kaivoivat puhelimensa esiin heti, kun erehtyi kysymään: “Miten loma meni?” Yhtäkkiä sitä istui katsomassa 74 kuvaa palmupuista, hotelliaamiaisista ja jaloista rantahiekalla eikä päässyt pois, ellei lavastanut itselle
Onkohan kenelläkään päähänpinttymää käyttää tiettyä veistä tiettyyn toimintoon? Siis pakkomielettä ilman, että olisi saanut jonkun tautiluokituksen, kirjaimen ja numeron yhdistelmän? Ja, että tämä pakkomielle saa temperamentin kiihdyttämään älyn ohi? Minulla o
Tänä aamuna aurinko nousi kahdesti. Ensimmäinen kerta oli tavanomainen: valo hiipi verhojen välistä ja herätti maailmaan hitaasti haukotellen. Toinen kerta tapahtui, kun puhelimeen ilmestyi kuopuksen lähettämä kuva lapsenlapsesta. Siinä hän on silmät sirrillää
Yhdessä tekeminen on hauskaa – ainakin paperilla. Todellisuudessa se joskus muistuttaa enemmänkin käytännön koetta, jossa testataan, miten paljon rakkaus kestää mutaa, matalaa tilaa ja väärinymmärrettyjä käskyjä. Tänään ohjelmassa oli vesiputken ja lämmityskaa
Muutto uuteen kotiin on aina suuri elämänmuutos. Se merkitsee uuden alun mahdollisuutta, mutta samalla siihen kietoutuu myös luopumisen haikeus. Jätän taakse tutut seinät, muistot ja arkiset rutiinit ja kohtaan väistämättä myös menneisyyden kaiun. Muistan nari
Kylpyhuoneremontti – projekti, jossa unelmat poreammeista ja tyylikkäistä laatoista muuttuvat nopeasti pölypilveksi, toteutumattomaksi budjetiksi ja traumaperäiseksi stressireaktioksi. Tässä tiivistettynä kaikki sudenkuopat, joihin oli niin helppo langeta remo
Minä en ole ollut niitä ihmisiä, jotka huokailevat vauvanvaatteita hypistellessään. Olen aina ollut enemmän se jämäkkä nainen, joka huokailee lähinnä ikuista ruuanlaittoa tai kadonneita villasukkia. Mutta sitten tuli lapsenlapsi. Miten rakastuminen voikin käyd
Olin suunnitellut kylpyhuoneremonttia jo viime syksystä asti. Kuvittelin, että hyvin suunniteltu olisi puoliksi tehty. Olin väärässä. Jos joku olisi sanonut minulle, että kaakeleiden ostaminen voi aiheuttaa eksistentiaalisen kriisin, olisin nauranut. Valintoje
