Kylähistoriaa Siilinjärven Pöljän kylästä
Kerjäläisperhe maantiellä. R.W. Ekman, 1860.Ateneumin taidemuseoOn sanottu, että järjestäynyt ja kohtuullisen sivistyneesti käyttäytyvä ihmisyhteisö on kolmen lämpimän ateria päässä kaaoksesta ja anarkiasta. Jos ihmisillä ei ole ollut ruokaa pariin päivään, ei
Vanhojen tuomiokirjojen yksi raskaimpia aineistoja ovat oikeudenkäynnit itsemurhan jälkeen. Itsemurha oli hyvin vakava rikos 1600-luvulla ja siitä määrättiin tuomio törkeiden asioiden kaaressa. Samaisessa Kristofferin maanlain (vuodelta 1442) kohdassa määrätti
Kirkkoherra Henrik Hoffrén oli tullut Kuopion kirkkoherraksi vuonna 1693. Samana syksynä hän kierteli uudessa seurakunnassaan keräämässä veroja. Syksy oli veronkantoon parasta aikaa, sillä silloin talonpoikien aitat olivat täynnä kesän satoa. Hänellä oli seuru
Lehmisavu, Eero Järnefelt 1891. Sota tarkoitti kärsimystä myös eläimille, kun niiden rauhallinen elämä häiriintyi. Venäläisret olivat vieneet kesällä 1714 kaksi lehmää Ratsumestari Henrik Oppmanin talosta. Ne oli otettu pantiksi, kunnes talon väki olisi toimit
Pohjois-Savossa tiedetttin Pohjanmaan, Karjalan ja Kainuun julmuuksista ennen venäläisten tänne tuloa. Erityisen uteliaasti olen etsinyt tietoja kotikyläni Pöljän tapahtumista isovihan aikaan. Kylän onneksi sen nykyisin läpäisevä valtatie valmistui vasta myöhe
Naisen eloa, Juho Rissanen 1902Kuopion seutu oli vuodesta 1714 tiukasti venäläisten hallussa. He olivat rakentaneet alueelle hallinnon, jossa paikalliset nimismiehet ja entiset lautamiehet joutuivat miehittäjän asiamiehiksi. He keräsivät kovalla kädellä Venäjä
Poltettu kylä, Albert Edelfelt 1878.Suuren Pohjan sodan aikaan (1700-1721) venäläiset miehittivät Suomen alueen kokonaan. Pohjanmaa oli joutunut ottamaan vastaan valloittajien vihan kaikessa hirveydessään vuodesta 1714 alkaen. Siviiliväestö joutui siellä nykyt
Knuutti Ollinpoika Könönen ja Olli Erikinpoika Kasurinen Riikassa Suuri Pohjan sota syttyi vuonna 1700, se jatkui 21 vuotta. Suurvalta Ruotsin armeija tarvitsi aina vain lusää sotilaita rivistä poistuneiden tilalle. Niin pestautuivat vuonna 1705 Kuopion pitäjä
Avannolla onkijat, Juho Rissanen 1900. Kala oli tavattomantärkeä ravintoaine suomalaisille. Kun pelto petti, niin järvi piti väen hengissä yli talven.Kansallisgalleria.Joskus kuulee sanottavan, että nykyisin ei oikein tunneta jääolosuhteita ja ilmastomuutoksen
Nykyihmisen ei ole helppo ymmärtää kuinkatärkeää vesillä liikkuminen oli Savossa menneinävuosisatoina. Soutamaan opittiin jo lapsena.Museovirasto1700-luvun puolivälstä vakiintui Kuopion seudullekin kievarilaitos. Huomio on useimmiten keskittynyt maanteihin ja
Karoliinit kantamassa Kaarle XII:n ruumista.Gustaf Cederström 1884 Lueskelin Maaningan Hoffrénien mainiota sukukirjaa1, jossa oli huolella kerrottu luutnantti Jacob Hoffrénin elämäntarina. Jakob on ei-isäni isän äidin, Wilhelmiina Lipposen kautta. Löysin kiint
Pöljän kotiseutumuseon savutupa. Sotilastorpansavutuvan piti olla vähintään 28 neliön suuruinen.Oheinen tupa on suurempi.Vuodelta 1756 silmiini sattui tuomiokirjoista kipakka tappelu Kukkosen torpalla Räimällä. Mukana rähäkässä oli isäntiä ja Kasurilan ruotuso
Pöljän kotiseutumuseon aittoja. Kuva Aira Roivainen.Talon isäntä Risto Kejonen Pöljältä haastoi 1761 renki Lauri Haataisen samalta kylältä käräjille, koska Haatainen oli väittänyt maanneensa Riston 13-vuotiaan Anna-sisaren. Anna Kejonen kiisti lihallista yhtey
Entisinä aikoina kirkko vaati, että joka sunnuntai olisi käytävä kirkossa. Tämä ei toteutunut kuin harvojen kohdalla, sillä matkat olivat pitkiä, säät ja kulkuväylät haasteellisia. Mutta epäilemättä kirkkomatka oli ainakin rippiltä päässeille aina mieleinen. S
Pöljän mylly 2025. Pekka Savolainen tuli itsellismies Sven Styrin kanssa Pöljän myllylle iltapäivän hämärissä 5.2. 1782 jauhamaan viljaa. Pöljänjoessa oli kaksikin myllyä, puhuttiin ylämyllystä ja alamyllystä. Tullessaan alamyllylle Savolainen näki, että ylämy
Kuopio 200 vuotta sitten. Jukka Pekka Räsänen 2025.Milloin suomalaiset oppivat lukemaan? Uskonnontunneilla saatoimme oppia, että kirkko opetti 1600-luvulta alkaen kinkereillä ja lukkarinkouluissa rahvaan tutkimaan itse luterilaisen uskon perusoppeja, kuten Lut
Rauta kaulassa, Juho Rissanen 1900. Suomesta lähetettiin autonomian aikana tuhansia vankeja suorittamaan rangaistuksiaan Siperiaan. Vuonna 1825 kuolemanrangaistus muutettiin automaattisesti elinikäiseksi pakkotyöksi Siperiassa. Lisäksi monet lyhempiäkin tuomio
Talvimaisema Savosta auringonlaskun aikaan. Ferdinad vonWright, 1848. Kansallisgalleria.Nilsiän Niinimäen talolliset Juho Heikinpoika Savolainen, hänen poikansa Heikki Savolainen ja Juho Urponpoika Savolainen olivat vieneet 51 leiviskää eli noin 430 kiloa voit
Aholan talosta meillä ole kuvaa, mutta Pielisen museonalueella oleva kokonaisuus hahmottaa riviasumusta, joitaSavossa pihoilla nähtiin.Museovirasto, kuva Kauko Tanskanen.Savossa ja varmasti muuallakin Suomessa oli asuinrakennusten tulipalot varsin tavallisia 1
Kokkosen lampi ja Pohjolanmäen venesuojia rannassa.Kirjailija Kalle Väänänen kertoi kirjassaan Pöljäm pysäkiltä palamupuihen siimekseen (1926) tekemästään matkasta halki Euroopan Pohjois-Afrikkaan. Väänänen oli koulutettu kaupunkilainen, jolle Pöljän pysäkki m
Ekman, Kinkeripäivän aamuna, 1867. Äiti kuulustelee vielä kerran lapsen taidot.1600-luvulla ehtoolliselle pääsemisen ehdoksi määrättiin kristinopin perusosaaminen. Siihen vaadittiin lukutaitoa. Aleksis Kivi on kuvannut kirjassaan Seitsemän veljestä lukutaidon
Savolaisen talonpojan puku. Wilhelm vonWright 1800-1849.MuseovirastoKoko Pohjois-Savossa kohahti, kun kesällä 1837 levisi tieto Kehvon Haapalahden isännän Ivar Jordan Väänäsen väkivaltaisesta kuolemasta. Herastuomari, suurtilan omistaja ja talonpoikainen vaiku
Taustalla Heikkilä, myöhempi Koivula Kolmisopella 1925. Kuva Einar Väänänen.Väkeä oli kokoontunut 30.11.1801 Kolmisopelle Heikki Väänäsen tilalle. Oli alkamassa perunkirjoitus Heikki-isännän kuoleman jälkeen. Paikalla olivat lautamiehet Matti Mähönen ja Jussi
Förteknin över Fria Husbehofs Brännvins Bränning betalareuti Öfre Savolax HäradPaloviina oli kuulunut jo 1500-luvulta alkaen rahvaan elämään, arkeen ja juhlaan. Maaseudulla kotitarvepoltto oli sallittua maata omistaville talonpojille. Talonpojat saivat vapaast
Suomessa kirkko oli huolehtinut kansanopetuksesta jo 1600-luvulta alkaen. Hatarana ja aika ajoin katkeilevana oli opetusta annettu Kuopion pitäjässäkin. Lukkareiden ja itseoppineiden kyläopettajien voimin kansalle saatiin kohtuullinen lukutaito. Jo 1700-luvull
Salmin Tuleman kylän raittia 1920-luvulla. Tulema oli vilkasliikepaikka, Salmi keskikoulu toimi täällä.MuseovirastoTalvisodassa tuhoutui suuri osa Salmia, niin myös Salmin keskikoulun rakennukset. Oppilaat joutuivat vanhempiensa mukana ympäri Suomea. Salmin ke
Sven Dufva Koljonvirran sillalla. C.T. Staaf . MuseovirastoSuomen sodan pitkällinen rintamalinja kulki Savossa kesän 1808 aikana Toivalan salmessa, Kuopion pohjoispuolella. Paikallisten sotakokemukseen täällä kuului siis niin sotatoimien läheisyys sekä omien j
Pyykkiranta, Eero Järnefelt, 1889Tuomiokirjat historian lähteenä ovat tietenkin vääristynyt näköala elämään, sillä oikeuteen mentiin, kun oli tapahtunut jotakin poikkeavaa. Toisaalta tavallisen rahvaan elämästä on jäänyt vähän lähteitä, joissa arkielämä tulee
Näkymä Kuopiosta, 1820-luku.Historian kuvakokoelma, Museovirasto. Talollisen vaimo Eva Sofia Leskinen teki ilmoituksen kruununnimismiehelle miehensä Adam Toivasen katoamisesta. Adam oli lähtenyt lauantaina 6. kesäkuuta 1857 Hakkaralan kylästä Kuopioon hoitamaa
Eero Järnefelt, Niitty ja aita, 1882. Niityt jouduttiin usein aitaamaan, sillä karja laidunsivapaana. Vanhan maatalouden kipeä piste Pohjois-Savossa oli rehun puute. Karja nälkiintyi talvisin niin, että sanotaan lehmiä kannetun ulos navetasta huhtikuun lopulla
