Yhden naisen blogi äitiydestä ja naiseudesta, silloin kuin kaikki ei mene ihan putkeen. Sarkastisen hauska kuvaus, kuinka pohjallakin on kellari.
Ajattelin, että ihan nopeasti käyn töiden jälkeen postista koiranruuan. Pihistelin ja etsin halvimman paikan, mistä tilata. Se maksoi kotiinkuljetuksen. Eikä se tullut sinne, minne olisin halunnut. No pikainen pyörähdys kaupungin toisella laidalla. Tie poikki.
Miten sieltä kellarista pääsee sinne pohjalle? Ja ehkä kurkistamaan sitä päivänvaloa. Kirjoittamaan takaisin siihen turvalliseen kodinhoitohuoneen kaappiin.Nettihän on pullollaan kaikkia mielenhalintaa elämäntapavalmennusta, masennuksen poistoa. Neuvojen ja ke
Tuli totaalinen pohja vastaan. Kaikissa ja kaikessa. Näihin kirjoittamattomiin kuukausiin on mahtunut paljon. Ihan riittävästi yhdelle naiselle.Teini ja hänen vaikeudet. Tämä toi mukanaan lastensuojelun kotiimme. Uusi rakkaus, joka rysähti päin toista naista.
Miltei vuosi on kulunut edellisestä kirjoituksesta. Mitä siinä välissä tapahtui? Paljon elämää. Istuin vuoristorataan. Käytiin välillä miltei huipullakin, mutta aina sieltä vain suunta on alaspäin takaisin maan pinnalle.Tai tuntui kyllä, että se vaunu vain rys
Huhhuh, asumiskuviot ovat ratkeamassa. Uusi pelottaa ja ahdistaakin. Sitä miettii aina pärjääkö sitä. Kun on pankin mukaan liikaa noita lapsiakin. Mutta pärjätähän minä osaan. Siinähän minä olen helvetin hyvä. Tämä vuosi on taas näyttänyt, mitä se pärjääminen
Kun erosimme, oli selvää, että yhteinen lapsemme jäisi pääasiallisesti minulle. Minä olin jyrkästi sitä mieltä ja en antanut hirveästi valinnanvaraa. Sinä olit se, joka päätit lähteä. Et veisi minulta lapsiakin.Ehkä hän tiesi, että kanssani on turha neuvotella
Sinua. Vaikka sinä saat minun hermoni riekaleiksi. - Minusta olisi kiva, jos pyytäisit kaiken kerralla, eikä siten, että kerkiin kodinhoitohuoneeseen ja juoksen sieltä antamaan sinulle vettä. "Mutta ethän sinä äiti edes juokse. Sinä kävelet".Äärimmäisen hyvä p
Kuten kuvasta näkyy, ei se tämäkään viikko ihan putkeen mennyt.Maanantaiaamu, perushärdelli, juoksen lapsi kainalossa autolle ja..rengas tyhjä. "Just joo." Totesi lapsi. Mielessäni kävin hiukan rumempia sanoja läpi, mutta tyydyin lapsen tyhjentävään vastauksee
Katson pienempää ja sanon: Älä kasva koskaan isoksi. Tuuli riepottelee ulko- ovea. Teini lähti siitä ovet paukkuen pois. Se lapsi, joka ei ole koskaan saanut kotiarestia. Lapsi, jonka kanssa on puhuttu aina kaikki asiat. Se lapsi, joka tunneälyllään yllättää m
Tässä kun on taistellut ruokapöydässä tunnin kaurapuurosta. "En halua. Se on pahaa. Laitoit liian paljon lautaselle. Liian paksua. Vääränlainen lusikka. Haluan voita. Puuro on liian kylmää."Siinä sitten pistin kolmannen kerran puuron mikroon, pidin sinua sylis
"Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, silloin on parempi olla hiljaa."Olen nyt tässä kesän viettänyt hiljaiseloa. Eikä tämä taida toimia. Epäonnestahan tämä blogi on tehty. On vaikea tehdä hattaraa paskasta. Ei kierry sitten millään tötterön ympärille.Olin haav
Täällä taas. Pysyin poissa, koska ajettelin, ettei minulla ole mitään hyvää sanottavaa. Että sitä kakkaa vaan tuntuu lentävän tuulettimeen sitä tahtia, ettei kukaan jaksa lukea.Mutta koska loppua ei näy, niin sama oli palata. Sillä voihan olla, että paskanmäär
Tämän kesän piti olla erilainen. Olisin nauttinut pitkistä viikonlopuista osittaisen hoitovapaan turvin. Ystävä muistuttikin, milloin aloitan sen. - En milloinkaan. Tuli väsy, tuli itku. Ei minulla vain ole varaa siihen yksin.Ihmiset tuntuivat arvostelevan ene
Lähdinpä autokaupoilla ystävän kanssa. Hän on mies ja jos sanon sanan iskari, hän ajaisi lähimmälle kebabille ja tilaisi iskenderin. Eikä siinä mitään pahaa ole, mutta ymmärrän hänen tarvitsevan hiukan henkistä apua. Saavumme kauppiaan luo. Hän on tyypillinen
Ahdistus. Se tuli käymään vappuna. Lasten ilmapalloissa somessa. Kiersin kaukaa kaupat, etten joutuisi sanomaan lapselle, että et saisi sitä Nalle Puh- palloa. Ahdistus tuntui jäävän vuokralle. Tuntui, että se vei minulta enemmän kuin maksoi. Päässä musteni. K
Erosta on nyt muutama kuukausi. Ensimmäinen niistä meni melko sumussa. Yritti keksiä tekemistä, ettei tarvitsisi ajatella. Päivät menivät nopeasti, mutta viikot hitaasti. Vaikka kuinka yritti ohijuoksua, aika tuntui pysähtyneen. Ehkä se kertoi, että minunkin p
Kerroin muutama viikko sitten krapulasta. Mitä sitten tapahtui edellisenä iltana?No siinä kun oli tyhjennetty viinipullo ja parannettu puoli palloa ystävien kanssa, jalka liikkui kohti pubia. Istuimme pöytään juomien äärelle ja juttu jatkui. Viereeni istui tut
Perjantaina soi puhelin kesken työpäivän: Lapsesi oksentaa. Jaahas, siinähän olisi voinut iloita pidennetystä viikonlopusta. Mutta minä vain mietin, onko kokovartalosuojapuku liikaa, kun haen hänet. Mutta pisteet hänelle, kerrankin aloitti sen jos muualla kuin
Se kulki matkassamme ensimmäiseen yhteiseen kämppään. Se oli nykyisen teinin, silloisen uhmaikäisen lelulaatikko. Vaihtoi se vielä pari kertaa paikkaa, ennen kuin se kökötti olohuoneen nurkassa omassa kodissa. Se pölyyntyi rempan keskellä. Sitä siirrettiin mil
Kirjoituspäivä ja tuntuu, että mitään ei tule ulos. Pahoittelen, päätä ei ole valitettavasti ammennettu tyhjiin. Mutta aiheet, joita olen pyöritellyt päässäni, eivät vain sovi tähän hetkeen.Mitäpä jos poikkeaisi tyylistä ja kokeilisi tällaista tyhjänlätinää va
Piti kertoa teille siitä koiranomistajan huippuhetkestä. Mutta koska viikonlopputyöt sotki blogin kirjoittamista, on tämäkin kaksi viikkoa myöhässä.Palataan iltaan, kun olin ylitöissä. Palaan kotiin suhteellisen väsyneenä, toista silmää pitää auki tulitikku. O
Ihan tässä perjantai- illan kunniaksi mietin, että jos minulla olisi Tinder, niin miten kuvailisin itseäni:Olen pieniruokainen. Mutta teini syö kyllä sinunkin ruuat.Osaan kaikki temput Temppuilen niin, että sirkuskin jää kakkoseksi.Osaan käyttäytyä... huonosti
Kun joskus viisi vuotta sitten aloitin bloggaamisen, kaatui se jo ennen kuin se kerkisi alkaakaan. Minun piti kirjoittaa hänestä, mutta en päässyt yhtä tekstiä pidemmälle. Silloinen blogin nimi oli Epäonnenenkeli. Mutta koska en ollut todellisuudessa valmis ki
Taistelin viime viikolla tasan viisi aamua ja uhmaikäisen kanssa. Ei minusta huono ollenkaan. Ja varsinkin yksin, kun ei ole ketään kelle huutaa: Voisit sinäkin jotain tehdä!No siinä aamulla kuuntelet lapsen laulua pöntöllä, eikä loppua näy. Aloittaa piru aina
Siinä sinä olit. Pidit kädestä ja tuntui hyvältä. En läimäissyt kättäsi pois ötökkänä, niin kuin silloin joskus. Annoin sen olla, annoin itseni rakastua sinuun uudelleen.Heräsin ja ensimmäisen kerran kuukausiin ikävöin sinua. Fyysisesti ja henkisesti. Nousin y
Yleensä aamukahden aikaan tulee huippuideoita kasvattaa tätä blogia. En tiedä, mistä näitä syntyy: jatkuvasta rahapulasta vai kunnianhimosta. Kauheen huonoja hommia molemmat.No joka tapauksessa, sain joululahjaksi kirjan: Bloggaajan käsikirja. Olen työkavereil
mikä ihana tekosyy olla tekemättä yhtään mitään.Miten tähän päädyttiin? Lapsivapaa ja huikee päivä ystävien kanssa. Ja koska joku sai kuningasidean, (saattoi olla tämän blogin kirjoittaja), jatkaa iltaa viinipullon seurassa.Aamulla heräsin koirien keskeltä soh
"Mitä huominen ottaa antaa, sitä tänään vielä et voi kantaa". Mutta kannanpa kuitenkin. Oli se kyse koulurepusta, ruuasta tai rahasta.Kulutan aikaa miettimällä, mitä huomenna ruuaksi, onko tarpeeksi sitä ja tätä. Onko hoitorepussa kaikki. Onko ulkovaatteet nau
Päätin aloittaa seinien putsaamisen. Mietit varmasti, mitä hel...lo kittyä sitä vaivaa. Taustalla voi olla pientä eroahdistusta lapsesta, joka on isällään. Tai ihan vain ahdistusta, levottomuutta, stressiä tai voi se olla muutakin. Nostan käden virheen merkiks
Tässä kun on tehnyt tätä elämänmuutosta, on vaikea välttyä mustilta pilviltä. Välillä tuntuu, että tuuli tuivertaa vain aivojen läpi ja seuraava tornado onkin jo selän takana.Joskus pistää vihaksi. Joskus ärsyttää niin, ettei meinaa pysyä housuissaan. Joskus t
